Koneen uumenista löytyi lisää julkaisemattomia kuvia, joten ette joudu kärsimään pelkästä tekstipostauksesta vieläkään. Ajattelin vähän valottaa kesäsuunnitelmiani, kun en ole tainnut niistä vielä sen kummempia kertoa. Ei sillä, että mitään erityistä olisi kyllä edes luvassa. Hieman opiskelijalle tuttua taktikointia ja tasapainottelua vaan.

MOU

En ole hankkinut itselleni tänäkään vuonna fyysisiä kesätöitä. Viime kesä oli minulle lomakesä ensimmäistä kertaa sen jälkeen, kun nuorena menin kesätöihin. Ihastuin vapaudentunteeseen ja vapaa-aikaan niin, että päätin lomailla tämänkin kesän. Syksyllä jaksaa paljon paremmin, kun on saanut ladata akkujaan kesän hirveän raatamisen sijaan. Se tuntuu aikamoiselta luksukselta.

Mutta entä se rahapointti? Opintolainaahan en aio ottaa, mutta en myöskään kituuta lukuvuosiani makaronilla. Miksi en siis tekisi töitä? Rajoittava tekijä on Kela. Helpointahan olisi olla niin rikas eli tienata niin hyvin, ettei tarvitsisi nostaa opintotukea. Tuet tuovat nimittäin tullessaan tulorajat. En ole siis kesätöissä, sillä ensimmäisen 1,5 kuukauden kesätyöpalkat menisivät siihen, että makselisin Kelalle nostamiani opintorahoja takaisin, koska vuoden tulorajani ylittyisivät. Eipä katsos päästetä meitä köyhyysrajoilla kituuttavia opiskelijoita “rikastumaan” tienaamalla yli 600 euroa kuussa.;)

keksiauto

Sen sijaan, että olisin siis jossakin kesätöissä, kirjoittelen blogia, omaa lehtipalstaani ja lomailen. Enempää en oikein uskalla tehdä, ettei syksyllä tule kirjettä, että Kela tahtoo rahansa takaisin. Mieluummin myös säästelen noita tukikuukausia opintojen loppupäähän kuin käytän ne nyt. Tämä opiskelijan elämä on aikamoista tasapainottelua työnteon ja opiskelun välillä. Jos tahtoo selvitä opinnoistaan ilman lainaa, täytyy joko tienata törkeän paljon tai sitten nostaa opintorahaa ja tehdä töitä juuri sen verran, että sen viemä energia ei vaikuta negatiivisesti jaksamiseen eikä palkka meni yli annettujen rajojen. Koeta nyt siinä sitten olla stressaamatta.