Olin joskus opiskeluaikoina hulluna sisäpyöräilyyn. Aloitin aamuni tänään nostalgisissa tunnelmissa, kun latasin virtuaalitunnin käyntiin ja pyöräilin 45 minuutin treenin yksikseni. Palailin satulaan muutama viikko sitten 30 minuutin tunnin avulla. Alku tuntui todella, todella oudolta, vaikka olen polkenut menneisyydessäni paljon. Vaikka poljin pehmustetuilla housuilla, pelkäsin koko ajan, että paikkani muussaantuvat lopullisesti. Oikeaa asentoa ei tuntunut löytyvän ja kesti pitkään, että pääsin jyvälle vanhasta suosikkilajistani. Osallistuin joskus Jyväskylässä jopa spinning-maratonille, jossa poljin muistaakseni kolme tai neljä spinning-tuntia putkeen.