Kampaajalla vietetyn aamupäivän jälkeen istuin Tampereella Kuumassa vastapäätäni rakas ystäväni Noora. Pitelin mustaa, mattapintaista rasiaa kädessäni ja jännitimme molemmat, onko sen sisällä jotakin, mitä minulla on jo. Rasiassa oli pari Mine Güngör -korvakoruja, sen tiesin rasian perusteella. Lahja oli yllättänyt minut, sillä syntymäpäivääni oli vielä muutama yö ja oletin minulle tarjotun kahvin sekä mansikkaleivoksen olleen jo lahja minulle. Astuttuani ulos rautatieasemalta järkytyin Tampereen keskustan kunnosta. Ehdin vierailujeni välissä aina unohtaa, kuinka auki Hämeenkatu on revitty. Laukontori näyttää