Ette usko, että oli ihana herätä aamulla sateen ropinaan! Sitä ääntä rakastan niin syvästi, että olisin voinut jäädä päiväksi makaamaan peiton alle ja kuuntelemaan sitä. Sain kuitenkin kammettua itseni ylös sängystä valtavan aamucappuccinon avustuksella. Tuo Starbucksin kahvinmaistelutilaisuudesta saatu jättimuki on pelastanut lukemattomia aamuja. Muumimukit ovat kyllä suloisia, mutta niiden tilavuus on aivan naurettava. Niin pienestä aamukahvista tulee vaan pahalle tuulelle.:)

Puin ylleni pitkästä aikaa pepunkohotusfarkkuni ja kasasin asun loppuun tummansinisen denimin inspiroimana. Hieman raikasta raitaa, ryhdikäs ja rento bleiseri sekä uudet, kumiset purkkarit. Hiukset olivat hyvin jo lähes automaattisesti, vähän vaan piti elvytellä kiharoita. Palataan siihen kohta, sillä tahtoisin teidän huomoivan, että muistin siivota kuvaustaustaa teitä varten. Valokin oli aamummalla juuri hyvä asukuviin ja tajusin jopa hyödyntää sen. Hyvä minä!


toppi – H&M

farkut – Liu Jo Jeans (saatu)

bleiseri – H&M

kengät – Crocs (saatu)

Elvytin tosiaan aamulla eiliset kiharani Jyväskylän kampaamo lumosta saamallani kiharavoiteella. Label.m -sarjaan kuuluva Curl Cream on tarkoitettu pääasiallisesti kosteisiin hiuksiin ja niiden muotoiluun, mutta se toimii kivasti myös kuivissa hiuksissa juurikin kiharoita elvyttämässä. Voiteessa on riemukseni myös UV- ja lämpösuoja eli se sopii kesäkäyttöön ja aurinkoon. Pitää kyllä oikeasti selvittää, miten oikein tein eilen nämä kiharat, sillä tykkään näistä edelleen aivan mielettömästi! Rautana oli tämä, mutta tekniikka oli joku supervahinkotekniikka.

Vaikka noista hiuksista suuresti tykkäänkin, niiden varalle on tälle viikonlopulle suunniteltu hieman jotakin pientä piristystä. En vaan malta antaa niiden olla tuollasina, vaan tahdon koko ajan tuunata niitä johonkin suuntaan. En vaan jotenkin osaa nauttia siitä, että jokin asia on joskus hyvin, vaan pyrin järkyttämään tätä harmoniaa parhaani mukaan. Sitä kai kutsutaan laimeaksi itsetuhoisuudeksi. Mutta sellainen minä olen.