Pallomekkotyttö
kengät – barrotts
Viime viikolta jäi julkaisematta yksi asu. Koetan nyt tosissani käyttää mekkovarastojani enemmän, joten kaivelin uusimman monitoimimekkoni esiin. Viimeksi käytin sitä matalien kenkien kanssa, mutta nyt toteutin uhkaukseni ja puin mekon kaveriksi teräväkärkiset korkkarit. Valkoiset nahka-avokkaat olivat korkkaamattomat, joten otin kaupungille varoiksi ballerinat. Ekat kerrat kun tuppaavat olemaan joskus vähän kivuliaita!:D
Miitu
Minulla on myös tuollainen monitoimimekko vihreänä. Mutta en saa sitä ikinä puettua mitenkään nätisti vaan aina repsottaa jostain. Eikä istu millään kunnolla. Ärsyttää.
MouMou
Nuo Halensin versiot ovat liian jäykkää kangasta ollakseen yhtä monipuolisia kuin American Apparelin.:/
miru
Moi! Haluaisin kysyä sun mielipidettä sinua koskevasta Nyt-liitteen artikkelista. En tiedä, oletko lukenut edes sitä vielä, kun et ole mitenkään artikkelia kommentoinut blogissa. Pidätkö juttua todenmukaisena ja mikäli pidät, oletko ylpeä itsestäsi?
En tarkoita olla kärkäs, mutta ennen hyvä/ok mielipiteeni sinusta kyllä huononi reippaasti. Olen aina pitänyt sinua äärimmäisen paljon ilmaisten blogilahjusten perässä olevana – mutta ennen en nähnyt sitä yhtään niin negatiivisena asiana. Käsitin, että saat ilmaisia tavaroita pyytämättä ja ymmärsin, että tietenkin bloggaillessa sun täytyy mainita, että olet saanut jonkun tuotteen blogin kautta, mikäli bloggaat siitä. Minusta tämä on vielä täysin ok asia, ja muiden morkatessa sinua ilmaistavaroiden perässä juoksentelusta olen vain pyörittänyt silmiäni ja ihmetellyt näiden ihmisten marttyyriyttä – eiköhän kuka tahansa toimisi niin kuin sinä tässä tilanteessa: ottaisi tarjotun tuotteen vastaan, ja mikäli se olisi hyvä, kirjoittaisi siitä ylistävästi blogiin.
Nyt-liitteen jutusta kuitenkin selvisi, että sen lisäksi, että saat tuotteita pyytämättä, myös pyydät niitä – ja jopa kirjoitat blogissasi tarpeestasi uusiin asioihin, kuten imuriin, toivoen, että joku lähettäisi sinulle sellaisen?!?! Musta oli ihan uskomatonta jo tuo, että pyydät tuotteita. Ansaitset toki palkkasi bloggaamisesta Indiedaysiltä ja tuotteet, jotka sinulle annetaan pyytämättä, mutta musta tuotteen pyytäminen on ruinaamista. Jos perustelet tätä bloggaamisen tarpeella, niin musta voisit itse ostaa esim. oranssin huulipunan, jos haluat kokemuksia tästä tämän kesän hitistä – niinhän me kaikki muutkin tehdään. Jos sua ei kiinnosta tämä kesähitti niin paljon, että viitsisit ostaa itse huulipunan, niin ei varmaan sitten kannata edes kirjoittaa siitä. Vielä astetta pahempaa, jopa kieroilemista, on se, että kirjoitat blogissasi olevasi uuden imurin tai digikameran tarpeessa, ja toivot, että täten saisit jonkun firman lähettämään sinulle sellaisen ilmaiseksi. Tällöin et enää käytännössä bloggaa lukijoillesi, vaan ruinataksesi uusia tuotteita. (Olen kyllä lukenut blogiasi ja tiedän, että nämä postaukset ovat harvassa muihin peruspostauksiin nähden, mutta silti aika hullua..)
Toivon oikeasti, että tuo artikkeli oli vain todella vääristelty ja ettet ole oikeasti tuollainen. Nimittäin jos olet, olet täysin tavaran vietävissä. En ole ennenkään luottanut siihen, että kerrot täysin oman rehellisen mielipiteesi tuotteista, koska lahjonta vaikuttaa aina, mutta lehtileikkeen perusteella lahjonta vaikuttaa sinuun enemmän kuin ikinä osasin kuvitellakaan. Onhan se vaikea kirjoittaa negatiivista mistään tuotteesta, sillä kerran kirjoitettuasi tuskin samalta taholta tulee enää lisää ilmaislahjoja. Vaikka bloggaisitkin vain niistä tuotteista, mistä olet oikeasti pitänyt, niin en usko, että olisit välttämättä mieltynyt kaikkeen niin paljon, jos olisit joutunut ensin itse maksamaan siitä etkä vain saanut sitä “ilmaiseksi” (toki maksat blogillasi ja kommenteillasi siitä..). Musta olisi rehellisempää, mikäli kertoisit sitten vaikka kaikista tuotteista mitä saat, ja me saisimme lukea myös niitä negatiivisia kokemuksia – ainakin tietäisimme välttää kyseisiä tuotteita. Mutta tätähän et ilmeisesti voi tehdä, koska ilmaisten tavaroiden virta pienenisi… En usko selitystäsi siitä, etteivät ihmiset halua lukea negatiivisia asioita, sillä minä ainakin olisin kiinnostunut myös niistä surkeista, vältettävistä tuotteista. Lisäksi voisit lopettaa ruinaamasta tavaroita suoraan tai kierrellen postauksissa. Ei voi sanoa muuta kuin että käytä moraaliasi ja tee niin kuin oikeasti ajattelet että on oikein.
(Tämä ei siis ollut mikään haukkumiskommentti, toivon että osaat ottaa tämän [ainakin omasta mielestäni] asiallisena palautteena. Sanon tässä vain oman mielipiteeni. Olen valmis pyörtämään sanani jos Nyt-liitteen artikkeli onkin täysin vääristelty, mutta vähän pelkään ettei ole..)
MouMou
“Nyt-liitteen jutusta kuitenkin selvisi, että sen lisäksi, että saat tuotteita pyytämättä, myös pyydät niitä – ja jopa kirjoitat blogissasi tarpeestasi uusiin asioihin, kuten imuriin, toivoen, että joku lähettäisi sinulle sellaisen?!?”
Missäköhän ihmeen kohdassa noin on sanottu? Kuten jutussa lukee, kirjoitin blogiini, että aion hankkia imurin ja että näin ystävälläni sellainen, josta pidin. Sen jälkeen kyseistä imuria valmistava merkki otti minuun yhteyttä. Miten ihmeessä voit käsittää tämän niin, että PYYSIN itselleni imuria? Olen koko blogini historian ajan kirjoittanut asioista, joista unelmoin ja joita haluan, nyt vaan tilanne on se, että joskus otetaan yhteyttä ja tuotetta sitten tarjotaan. Eli minä bloggaan samalla tavalla, mutta nykyään se voi tuottaa tulosta. Tarkoittaako se, että pyydän tuotetta? Ymmärrän kyllä, että ne, jotka eivät ole alusta asti seuranneet blogiani, eivät tiedä, että minulla on ollut aina tapana tehdä haavepostaksia enkä ole yhtäkkiä alkanut tehdä niitä siksi, että jotenkin salakavalasti vonkaisin niillä kyseistä tuotetta/palvelua.
Ja huulipunan kohdalla täytyy todeta, etten ole ajatellut pyytämistä noin. Monet firmat kyselevät, haluaako bloggaaja testata ihan satunnaista tavaraa vai jotakin tiettyä. Mä en näe eroa siinä, saanko testiin jonkun muun valitseman tuotteen, vai jotakin, mitä olen itse halunnut testata. Jotenkin ajattelen sen niin, että se pointti on saada selville, onko se tuote hyvä eikä se, olisinko ostanut sen omilla rahoillani. (Tiedätkö, on muuten äärimmäisen vaikea selittää omia ajatuksiaan kirjallisesti.) Tähän on vielä pakko lisätä sellainenkin näkökulma, että minä satun olemaan se tyyppi joka myöntää pyytäneensä joskus jonkun tietyn tuotteen testiin. Mutta arvasitkin ehkä jo, etten ole läheskään ainut bloggaaja, joka sitä tekee. Näistä ei vaan yleensä puhuta, kun sitä ei ole koettu olennaiseksi, onko testituote “valittu vai saatu sokkona”.
“Musta olisi rehellisempää, mikäli kertoisit sitten vaikka kaikista tuotteista mitä saat, ja me saisimme lukea myös niitä negatiivisia kokemuksia – ainakin tietäisimme välttää kyseisiä tuotteita.”
Muuten ihan loogista, mutta oletko miettinyt, etteivät bloggaajat kirjoita negatiivisia arvioista tuotteista blogiin, koska silloin tuote saa mielipiteestä huolimatta mainostilaa ja sitähän tuotteen lähettäjä haluaa. Minä ainakin ajattelen mainitsemattomuuden parempana reaktiona kuin sen, että tuotteen tavallaan palkitsee sillä, että siitä ylipäätään kirjoittaa jotakin. Joku saattaa kuitenkin ajatella, että “testaanpa kuitnekin, vaikka bloggaaja haukkuikin tuon” ja tuotteen myynti lisääntyy. Ymmärrätkö, mitä haen takaa?:)
En tiedä selvensikö tämä tarpeeksi, mutta toivottavasti edes vähän. Jos joku kohta/kysymys meni ohi, kysy toki lisää. En ole tosiaan juttua vielä päässyt lukemaan (enkä tiedä, haluanko sitä edes lukea), mutta minulla on kyllä aavistus näiden saamieni kommenttien perusteella, miten minut on jutussa esitetty…
Ansku
Aivan ihana mekko! Juuri tuollaista ihailin juuri kirpparilla mutta se perhana oli aiiivan liian kallis.
MouMou
Hö, ei kirpparilla saa olla liian kallista!:O
Laura
hihi, katsoin tänään vasta hesarin väliin, ja siellhän oli Nyt:in kanssa tuttu naama :)
MouMou
Tää on ihan kamalaa, kun saan itse sen lehden vasta ens viikolla, jolloin kaikki muut on nähneet sen jo!:D
ellivee
Luin myös Nyt liitteen jutun. Mielestäni sävy oli negatiivinen, varsinkin toimittajan pohdiskelevat kommentit ja loppukaneetti. Nytin jutuissa on usein tuollainen tyyli että otetaan selkeä näkökulma ja halutaan herättää fiiliksiä. Kuitenkin, kyllä siitä selkeästi kävi ilmi että todellinen hyötyjä on loppupeleissä mainostaja.
Bloggaajaa on vaan niin helppo haukkua hyötymisestä, kyllähän tuollainen saattaa monessa herättää kateutta. Mutta siitä vaan kaikki kirjoittamaan blogia, kaikille se ovi on avoinna. Ja sitten vain odottelemaan yhteydenottoja :D
Tykkään kovasti blogistasi ja siitä välittömyydestä ja iloisuudesta joka siitä välittyy. Kiitos! :)
MouMou
Kiitos kommentistasi. En tosiaan ajatellut etukäteen, mihin suostuin ja selvittänyt, millä tyylillä kyseinen lehti yleensä asioita tuo esille. Mutta ehkä näsitä oppii.:)
Toivoisin vaan, että myös muut lukijat käyttäisivät omia hoksottomiaan eivätkä luottaisi sokeasti yhteen lehtijuttuun. Asioilla on kuitenkin monta puolta ja kärjistäminen sekä asioiden irrottaminen asiayhteyksistään on kai lehtien suosikkiharrastus.
Lenka
Hei!
Tulin käymään tässä blogissa ihan silkasta uteliaisuudesta luettuani Nyt-liitteen artikkelin. En siis ole aikaisemmin blogiasi lukenut.
Oma mielipiteeni on, että Nyt-liitteen artikkeleissa esitellään asiat aika vahvasti tietystä näkökulmasta. Kuten esimerkiksi tässä sinun tapauksessani. Otetaan bloggaaja Moumou, joka bloginsa ansiosta saa runsaasti tuotteita. Esitellään bloggaaja kannessa tavaramäärän keskellä ja artikkelissa korostetaan blogin kautta saatua tavarapaljoutta. Tuntematta siis sinua tai blogiasi tulee mieleen vaan yksi asia, kylläpäs tyttö saa paljon tavaraa.
Jutussa myös sanotaan seuraavasti: “Electroluxillakin varmaan hymyillään. Moukolan imuripäivityksen teksti on lähes sanasta sanaan yrityksen tiedotteesta. Ikuisesti internettiin jäävä mainos – eikä maksanut kuin parisataa ja postikulut. Kertakaikkisen ihana söpöliini.” Että eipä tästä kaneetista voi saada bloggaajasta muunlaista kuvaa kuin sen, että blogi on silkkaa tavaramainosta ja bloggaaja toimii suunnitelmallisesti.
Toivottavasti Moumou tarkistit jutun ennen sen julkaisemista.
MouMou
Kiitos kommentistasi!
Koetin vastailla kysymyksiin niin, ettei niitä voisi väännellä siihen negatiivissävytteiseen muotoon, jota artikkeli hakee, mutta se ei näköjään riittänyt. Harmillista kyllä, mutta noihin artikkeleihin voi kai vaikuttaa vain tiettyyn pisteeseen asti. Olisi tietysti mukava tietää, onko näkökulma päätetty ennen haastattelua vai vasta sen jälkeen.
Kieltämättä tuosta lainaamastasi jutun lopusta ei ainakaan minulle jäänyt hyvä maku suuhun. Tottahan tuo toki on, mutta tuonkin asian voi esittää niin monella tapaa. Kärjistys vaan taitaa olla lehtien suosikki.
Onneksi tämän päivän lööppi on huomisen p*skapaperi.:)
Anni
Mä olin ihan innoissani kun näin NYT-lehden kannen, mutta se juttu oli kyllä ehkä vähän pettymys. :( Tai mua ei ainakaan henkilökohtaisesti niin paljon kiinnosta toi tavara-aihe, mutta olihan siellä lopussa sitten muutakin juttua. Bloggaajista oot edelleen se lemppari!! :)
MouMou
Kiva kuulla, etteivät kaikki pidä mua jonain ahneena superhamsterina ton jutun jälkeen!<3 Olisi ehkä itse pitänyt tajuta, että tuskin tuosta aiheesta kovin positiivisessa mielessä kirjoitetaan. En yleensä edes vastaile sen aihepiirin kysymyksiin mitenkään mielelläni, koska se ei ole musta oleellista tai edes kiinnostavaa.:/
petra
meille ei ees taida tulla tota nyt-liitettä… jos se tulee siis hesarin välissä? :D
mutta niin, halusin vain sanoa että mun mielestä olet ehkäpä rehellisin bloggaaja niistä blogeista joita luen. tai en voi tietää sitä, mutta VAIKUTAT todella rehelliseltä ainakin :) kuulostaa silti kurjalta että on tuohon sävyyn kirjoitettu juttu, hö :(
MouMou
Siellä se tulee kai. Oon lukenut Hesaria ehkä kahdesti, kun koulussa pakotettiin!:D Mutta niin, ilmeisesti lehden linja on kirjoittaa kärkkäitä juttuja. Onnistuivat kyllä siinä palautteen määrän huomioiden, ei kai bloggaajan tunteilla ole niin väliä…
ulla
Mun mielestä oli tosi kiva, että suostuit antamaan haastattelun näinkin arasta aiheesta. En oo ikinä ajatellut, että bloggarien saamissa ilmaislahjoissa ois jotain väärää, mut silti oon ollut utelias tietämään, missä määrin niitä lahjoja satelee. Toinen asia, mikä kieltämättä kiinnostaa, on internet-mainonnassa liikkuva raha. Nyt sain ainakin jotain osviittaa tästä aihepiiristä.
Itse artikkeli ei mielestäni ollut aivan niin paha kuin se olisi voinut olla. Hieman laskelmoiva kuvahan sinusta annettiin, mutta ainakaan sinusta ei kirjoitettu tyhmänä tyttösenä, joka antaa mainostajien hyötyä itsestään :)
Hieman hassulta tuntui, ettei toimittaja viitsinyt avata Indiedaysin toimintaa enempää, vaikka sen perustaajaakin haastateltiin jutussa asiantuntijana. Nyt jutussa ei mielestäni päästy kunnolla kulissien taakse ja monivuotiselle blogien lukijalle juttu ei juurikaan tarjonnut uutta.
MouMou
Itse olen vähän niillä linjoilla, että rehellisyys on hyvästä ja asioista pitäisi olla avoimia. Siloinhan niitä epäilyksiä herää, jos jotakin asiaa koetetaan kamalasti salailla tai se sivuutetaan aina. Tämä riskihän näissä kuitenkin aina on, että syntyy vääriä kuvia, kun luotetaan vain yhteen lähteeseen, jonka luotettavuudesta ei ole edes takuita. Se on sitten varmaan taas ihmisestä kiinni, arvostaako bisnesvainua vai sinisilmäisyyttä vai jotakin niiden väliltä. Itse näen tämän blogimaailman vähän sellaisena paikkana, jossa kaikki hyötyvät toisistaan.:)
Äh, näihin on kamala vastailla, kun en ole lukenut koko juttua!:) Pahoittelut siis, jos vastailen jotenkin oudosti.
ulla
En tajua, millaisella itsehillinnällä olet oikein varustettu, kun et ole vielä hankkinut juttua käsiisi :) Mutta tiivistit melko hyvin sen, mitä itsekin olet ajatellut: mainostajat hyötyvät, bloggaajat hyötyvät ja lukijat hyötyvät… hyvä niin! Tuskinpa edes muotilehdet ovat häviäjiä, koska blogit vain lisäävät kiinnostusta niiden aihepiiriin.
MouMou
Mä itse asiassa oon jo niin paniikissa tuon jutun vuoksi, että harkitsen sen ohittamista kokonaan. Tahtoisin vaan nähdä, tuliko siitä kannesta kiva, kun en saanut nähdä niitä kuviakaan etukäteen!:D
alma
Luin myös sen jutun joka oli susta Nyt-liitteessä!
Musta se oli aika hyvä juttu. Ei siitä mitenkään sellaista kuvaa saanut, että olisit joku tavara hamsteri, kuten osa on väittänyt. Minusta se juttu vain todisti, että joku tavallinenkin ihminen voi päästä bloginsa ansiosta niin “pitkälle/huipulle” :)
Ja muuten tosi söpö mekko :)
MouMou
Kiva kuulla, että sen voi lukea/tulkita myös niin. On tullut vähän kurja fiilis, kun jotkut ihmiset tuomitsevat juttujen perusteella ottamatta selvää, mitä jutusta puuttuu tai mitä siinä on ylikorostettu.:)
Copper
Mä oon seurannu sun blogia jostain tammikuusta asti jo, kun luin susta jutun jostain jyväskylän kaupunkilehestä. Mun mielestä on tosi mielenkiintosta lukee tätä sun blogia, siks kun sä oot tavallinen ihminen ja saat tavallisetkin asiat kuulostaan hienoilta! Ja vielä kun oot Jyväskylästä, niinkun mäkin.
En oo lukenu tota NYT:n juttua, mut pakko nyt kuitenkin sanoo, että jos ei muuta hyvää niin ainakin saat mainosta sun blogille. Harmi vaan jos se ei kuitenkaan hyvää kuvaa susta anna, koska itse oon ainakin saanu susta rehellisen kuvan!
Pakko vielä sanoa, että oot vielä kauheen nätti!
MouMou
Kiitos kommentistasi!<3
Oli muuten hassu verrata, kun Suur-Jyväskylän lehdessä oli musta pieni juttu keskiviikkona ja se oli tosi ihana. Sitten taas tämä NYT on aiheuttanut vähän ahdistusta ja kamalaa selittelyä. Kyllä Jyväskylä hakkasi Helsingin tyylipisteissä lehtijuttujen suhteen 100-0.:)
Lydia
Se NYT:n juttu oli älyttömän mielenkiintoinen. Koska muotiblogit on niin iso juttu nyt, on hyvä tuoda esim. tämä ilmainen tavara -näkökulma esiin, jotta blogeja voidaan lukea vähän kriittisemmin, esim. juuri niin että copy-pastaako bloggari suoraan tuotteen tiedotteesta postauksensa. Mediakriittisyys on hyväksi tässäkin asiassa.
Jännää, ettet pyytänyt juttua tarkastettavaksi, kun ilmeisesti itsekin kirjoitat kolumneja sanomalehteen, eli luulisi homman olevan vähän tutumpaa. Ei moniakaan juttuja tehdä kritiikittömällä näkökulmalla, jossa vain ylistetään haastateltavan ihanuutta tai hyvyyttä. Ilmaisjakelulehdissä ehkä.
Joka tapauksessa tuo juttu oli NYT-lehden ironinen linja silmällä pitäen aika asiallinen, eikä mun mielestä antanut mitenkään kovin erilaista kuvaa sinusta kuin mitä blogin kautta on tullut. Kuten on tullut esiin, kyllähän sä aika avoimesti kerrot näistä sponsorijutuista.
Eli lyhyesti: sä (ja monet muut) saat juttuja ilmaiseksi, selvästi hyödyt bloggaamisesta, ja kerrot sen lehdessä. Mitä sitten? Bisnes on bisnestä. :)
MouMou
Olet ihan oikeassa, ettei se juttu sinänsä ollut asiaton. Itseäni vaan harmitti se, että ainakin minusta sillä koetettiin kovasti luoda sellaista mielikuvaa, että bloggailen sen vuoksi, että tavaraa tulee. Vaikka juttussa oli kyllä (onneksi) kommenttini, että bloggaisin muutenkin, sieltä puuttui minusta tärkeitä pointteja, joita olin haastattelussa kertonut ja osa sanomisistani oli sitten tosiaan laitettu sellaiseen kohtaan juttua, että se vahvisti mielikuvaa bloggaajasta, joka tahtoo vain tavaraa.
Mietin pitkään, kirjoittaisinko tuosta jutusta postauksen, jossa korjaisin ne kohdat, jotka jutussa ovat aivan rehellisesti väärin. Lopulta ajattelin, etten jaksa itse tuoda asiaa enää esille. Kuitenkin selvisin aika pienellä ryöpytyksellä.:)
Sen kyllä opin, etten päästä enää ainuttakaan juttua tarkistamatta lehteen. Se meissä tavallisissa tallaajissa on vikana, ettei me ehkä aina tajuta olevamme vähän sinisilmäisiä. Mukava toimittaja -> mukava juttu ei olekaan aina tosi. No, näistä oppii.
Eli lyhyesti: Harmitti, että jutusta sai helposti sen mielikuvan, että bloggaan bisneksen vuoksi, vaikka totuus on se, että se bisnes on syntynyt sivutuotteena tässä harrastuksessa. Bloggaisin ilman tuotelahjoja ja muita, vaikka kosmetiikkavarastot olisivat kuinka tyhjät (vai miten siinä sanottiin).:)
Mari
“Sen kyllä opin, etten päästä enää ainuttakaan juttua tarkistamatta lehteen.”
Jutun tarkistaminen ei varmaan olisi tässä tapauksessa auttanut mitään, sillä haastateltava voi jutun tarkastamalla puuttua ainoastaan asiavirheisiin, ei jutun näkökulmaan.
En sitten tiedä miten homma toimii, jos haastateltava kokee, että hänelle on annettu väärää tietoa haastattelun aiheesta ja juttu käsittelee vain pientä osaa haastattelussa puhutusta. Kai toimittaja voi tällaisessa tapauksessa sanoa, että artikkelin luonne muotoutuu vasta haastattelun jälkeen ja näkökulmasta muodostui sellainen kuin siitä tuli.
Ymmärrän, ettet halua vatvoa Nytin artikkelia, mutta olisi mielenkiintoista kuulla mitä kaikkia väärinkäsityksiä olet jutun takia kohdannut ja ylipäänsä olisi mielenkiintoista kuulla syväanalyysia aiheesta :)
MouMou
Niin, en tiedä voiko haastateltava kieltää jutun julkaisemista enää tarkistusvaiheessa. Enkä kyllä tiedä, olisinko niin tehnyt, mutta ihan periaatteesta mietin.
Harkitsen kyllä vieläkin pienen vastineen kirjoittamista blogiini, mutta tavallaan tuntuu, että olen jo vastannut kaikkeen vähän eri postausten kommenttibokseihin. Nyt alan vaan olla tyytyväinen, kun juttu unohtuu.:)
Siiri
Moi!
(Löysin sun blogin sen Nyt liitteen kirjoituksen jälkeen.) Nytissä tosiaan sai susta kuvan, että oot ahne, ärsyttävä ja haluat vaan huomioita. Ja oikeastaan suurinosa noista mielipiteistä mitä noissa aikaisemmissa kommenteissa on myös sanottu, siis niistä negatiivisista.
MUTTA
sitten tulin lukemaan tätä, ja ei hitto, yllätyin niin positiivisesti. Oot ihanan sympaattinen näissä sun postauksissa, enkä usko että teet sen tiedostetusti, olet vain varmasti sellainen ihminen :) ja muutenkin, tää blogi on nykyään ihan mun vakioblogi ja tykkään niin paljon sun tavasta kirjoittaa ja kertoa asioita. Nytin tapana onkin yleensä kirjoittaa negatiivisesti ja kärjistetysti ja oon huomannut sen jo aiemmin. Onneksi tulin “paikanpäälle” katsomaan onko tää moumou oikeestikkin tollainen kun Nytissä sanotaan ja näin että ei ole niin :)
MouMou
Kiitos kommentistasi!
Moni NYT-liitteen artikkelin lukenut, joka ei siis blogiani etukäteen tiennyt, tuli onneksi itse katsomaan. Juttu oli tosiaan kirjoitettu aika kärkkäästi ja keskitetty aiheeseen, joka ei minun ajatusmaailmassani ole niin oleellinen osa bloggaamista. Vaikea siitä olisi ollut saada minusta positiivista kuvaa.
Kiva kuitenkin, että viitsit poiketa käymään etkä monien muiden tavoin tuominnut pelkän lehtijutun perusteella.:)<3