Syvä huokaus. 92-kokoiset vaatteet alkavat olla meillä auttamatta pieniä. Talvi vaihtuu hiljalleen ja jotenkin salakavalasti kevääseen. Pakko se on myöntää, että on aika etsiä välikausivaatteet taaperolle. Toinen syvä huokaus. Vaikka takana on jo muutama vuosi äitinä, tuntuu välikausivaatteiden etsiminen ja vertailu hankalimmalta lapsen pukemiseen liittyvältä asialta. Siksi avaan vähän ajatuksiani aiheesta ja jaan muutaman hyvän vinkin. Keskustelua saa ja pitää jatkaa kommenttiboksin puolella, sillä tiedän, että moni muukin on hukassa tämän aiheen kanssa.

Kuvitukseksi etsin nettikaupoista kivoja vaihtoehtoja välikausivaatteiksi. Kollaasien vaatteet ovat aina samaa merkkiä keskenään ja niiden valmistaja on merkitty kollaasin alle, jos kiinnostut jostakin vaatteesta ja haluat etsiä sen nettikaupasta.

(Remu)

Yksi- vai kaksiosainen? Housut ja takki vai haalari?

Omalla kokemuksellani miellän housut ja takin paremmaksi kuin haalarin. Housuiksi haluan henkselihousut, jotta kyykistellessä selkä pysyy suojassa. Ne myös mahtuvat haalaria pidempään, sillä henkselien avulla housujen “pituutta” voi säätää. Siksi sanoisin, että jos ostan vain yhdet välikausivaatteet, ostan takin ja housut. Niissä on myös se hyvä puoli, että toppa-asun elementtejä voi sekoitella välikausiasun kanssa. Eli välikausitakin seuraksi voi pukea toppahousut tai toppatakin kanssa ohuemmat välikausihousut.

Jos on varaa, ostan kuitenkin molemmat. Siis sekä välikausisetin että -haalarin. Välikausitakki kun menee vaikka farkkujen kanssa kauppareissulle. Samalla helpottuu puhdistusrumba, kun voi pukea takin ja housut, jos haalari on pesussa, ja toisinpäin. Päälikerroksen materiaaleista muuten sen verran, että koska Suomen välikausi on märkä, kannattaa syynätä vesipilariarvot hyvin, jotta välikausiasu kestää lätäköissä makoilemisen ja vesisateet.

Kura-asu eli takki ja housut meillä on suosiolla erillisinä, ne puetaan kurasäällä päällimmäisiksi hylkimään vettä ja kuraa. Suosittelen! Kun puistosta lähtee kurataaperon kanssa, voi kuravaatteet viskata suoraan kylppäriin ja niiden alla on suunnilleen puhdas ja kuiva ipana. Kannattaa kurkata tosin, ettei taskusta löydy matoja ja sammakoita. Moni riisuu kuulemma kurakerroksen jo puistossa IKEA-kassiin, jotta rattaat pysyvät puhtaina.

(Polarn O. Pyret)

Entäs sinne alle? Synteettistä vai luonnonmateriaalia?

Välikausivaatteiden alle on hyvä pukea yksi tai kaksi kerrosta lämmikettä. Mikromuovit ahdistavat nykyään, joten koetan vältellä fleeseä sen kaikissa muodoissa. Sitä pestessä kun vesistöön kulkeutuu pieniä muovihiukkasia, jotka ajautuvat hiljalleen takaisin elimistöihimme. Muutenkin fleese nyppyyntyy usein rumaksi ja on ärsyttävän sähköistä, kun taas villavaatteet voi “puhdistaa” usein tuulettamalla.

Tyypillisin tapa on pukea ohut (merinovilla)kerrasto alle ja paksumpi (villa)haalari päälle, jolloin tarkenee hieman kylmempänäkin päivänä.  Myös ohuita sukkia myydään merinovillaisina.  Jos suosii synteettisiä materiaaleja, alle tulee tekninen kerrasto ja päälle se fleese. Villakerraston hinta voi olla aika hurja, kun vertaa teknisiin kerrastoihin ja fleesehaalareihin, mutta tämä on se kohta, johon panostan mielelläni.  Katselin, että Polarn O. Pyretillä on kerrastot lajiteltu ainakin nettikaupassa ohuempaan 1. kerrokseen ja paksumpaan 2. kerrokseen. Suosin siis ehdottomasti luonnonmateriaaleja.

(Name It)

Sopiva paketti löytyi! Missä koossa se ostetaan?

Tähän sentään osaan vastata, mutta valitettavasti vain omasta puolestani. Koska Nöpsylle jää nyt pieneksi koko 92, etsin välikausivaatteet joko koossa 98-104 tai suoraan koossa 104. Näin siksi, että parin vuoden kokemuksella näiden kevätvaatteiden pitäisi tällä logiikalla mahtua vielä ensi syksynäkin. Hurjat kasvupyrähdykset eivät aina ole ennustettavissa, mutta onneksi välikausivaatteet liikkuvat kirppareilla hyvin. Tässä kohdassa muuten sanottakoon, että henkselihousut saavat jälleen kiitosta, kun ne istuvat kivasti vähän isoinakin, kun olkaimet kiristää aivan lyhyimmälle pituudelle.

(KappAhl Kaxs)

Entäs sitten asusteet? Pipot, kaulurit, tumput, rukkaset ja muut?

Minä vannon edelleen paksujen kypärämyssyjen nimeen. Toiset haukkuvat niitä rumiksi, mutta ne ovat niin käytännöllisiä, että aivan sama minulle. Tuulisella säällä vedän pojalle vielä hupun päähän, mutta muuten kypärämyssy lämmittää hyvin viileämmälläkin ilmalla. Kun kevät alkaa olla pitkällä, siirryn trikoopipoihin ja kaulureihin.

Hanskoja käytämme välikauden aikana oikeastaan vain kahdenlaiselle kokoonpanolla. Topparukkaset, joita olen käyttänyt jo talvella pojalla, ovat hyvät viileinä päivinä. Kura- ja sadesäällä toimivat sitten saderukkaset, joiden alle puen lämpimät neuletumput. Samat neuletumput on talvipakkasille puettu topparukkasten alle, joten niitäkään ei tarvitse lähteä ostamaan. Ilmojen lämmetessä kurahanskat puen sellaisinaan tai pujottelen pojalle kuivalla ilmalla neulesormikkaat.

Ja kengät? Pitääkö olla monet?

Sanoisin, että kahdet kengät, sillä jos toiset ovat läpimärät, on hyvä olla toiset. Nyrkkisääntö voisi olla, että kevyemmät lämpimälle sadesäälle ja jämäkämmät viileälle loskasäälle. Kenkinä käytän kumisaappaita villasukkien kanssa sadesäällä tai kurapäivinä. Muuten käytössä ovat korkeavartiset talvikengät, joissa on lämmin vuori ja kuminen alaosa. Ne samat siis, joita on käytetty meillä jo talvella. Täydelliset loskakyntämiseen! Tällä hetkellä meillä jäi pieniksi Crocsin hyvät kengät ja niiden tilalle ostettiin Sorelit. Kuivalle säälle meillä on myös Stonzit, joissa on hyvin ohut pohja. Vähän kuin lasten välikausipaljasjalkakengät.

Huomasin juuri, että meillä onkin kevääksi kolmet täydelliset kengät eli mitään ei tarvitse ostaa, joten etsin niiden kuvat tuohon kollaasiin. Hai-saappaamme ovat tosin valkoiset! 🙂