Mietiskelin tuossa aamummalla, miksi en kirjoittele juurikaan mielipidepostauksia. Syy siihen näyttäisi olevan varsin yksinkertainen ja tekin olette ehkäpä kiinnittäneet siihen huomiota. Ei, vastaus ei ole, ettei minulla olisi mielipiteitä, mutta kun ne on jo kaikki sanottu ääneen. Päätin kuitenkin tarttua härkää sarvista ja kerätä ajatukseni useimmin vatvotuista aiheista samaan postaukseen. Kuvituksena käytin Kaj Stenvallin ankkoja, koska rakastan niitä.:)

altona_beach

Kommenteista:

Hyvänä ohjenuorana kommentoinnissa toimii tosimaailmaan vertaaminen. Jos et sanoisi sanottavaasi tuntemattomalle ihmiselle kadulla, älä kirjoita sitä nettiin. Asiat voi myöskin ilmaista monella tavalla, joten mieti, miltä itsestäsi tuntuisi saada kirjoittamasi kommentti. Tahtoisiko mieluummin kuulla, että hiuksesi näyttävät tänään kivoilta vai että nenäsi näyttää siltä, kuin naakka olisi lentänyt sitä päin? Niiden muodonmuutosohjelmien, joita telkusta tulvii, tarkoitus on nostaa ihmisten itsetuntoa ja jos jollakin on itsetunto kohdillaan, sinun dorkailusi ei sitä muserra. Teet vain itsestäsi narrin ja kaikki kostautuu sinulle joskus. Se on karman laki. Opettele mieluummin hyväksymään itsesi kuin sortamaan muita.

Vinkkinä kaikille, joilla tuntuu olevan netiketti hukassa, kannattaa lukea tämä. Ja mistäkö sitten tietää, ettei netiketti ole hallussa? Jos saat järjestelmällisesti kommentteihisi kettuuntuneista tai loukkaavia vastauksia bloggaajilta. Ei niitä huvin vuoksi naputella, vaan sitä saa, mitä tilaa. Ei kukaan täällä ruudun toisella puolella halua vastata sinulle ilkeästi, mutta kovin moni bloggaaja ei (onneksi) harrasta alentuvaa nöyristelyä ilkeiden kommenttien lähettäjiä kohtaan.

Tiivistettynä tahdon siis sanoa, että kritiikkiä saa antaa, mutta antakaa se fiksusti älkääkä menkö henkilökohtaisuuksiin. Se on vain lapsellista ja naurettavaa ja saatte itse kuraa niskaanne. Se on minun elämäni, jota te arvostelette ilman oikeutta. Ihmettelettekö todella, miksi hermostun välillä? Rauhaa.

erittain_lyhyt_ohjelma

Pukeutumisneuvoista:

Tämä nyt sivuaa hieman edellistä kohtaa, mutta tästä asiasta löytyy sanottavaa. Harva bloggaaja perustaa enää nykyään blogia, koska hänen tyylinsä olisi hukassa. Jos siis ihmettelet, ettei bloggaaaja kokeile vinkkejäsi tai noudata neuvojasi, se johtuu siitä, ettei se sovi hänen tyyliinsä. Jos joku pukeutuu mielestäsi oudosti, kannattaa muistaa, ettei ole olemassa huonoja tyylejä, vain erilaisia. Kaikkia eivät kiinnosta samat asiat ja parempi niin. Silloin niitä kloonejakin kävelee kaduilla vastaan vähän vähemmän.

Äskeisen vuoksi minua ei siis kiinnosta, jos jokin väri saa minut näyttämään kalpealta, jokin vaate lihavalta ja jokin asuste tantalta. Minä pukeudun niin kuin tahdon ja hyvältä tuntuu. Jos mielessäsi kuitenkin pyörii ehdotuksia asioista, jotka mielestäsi sopisivat minulle, niiden ilmaisemisessa kannattaa taas käyttää järkeä. Kuten sanottu, hunaja toimii parempana aseena kuin etikka. (Jep, fraaseja ei pitäisi suomentaa!:D)

when_the_shit_hit

Pukeutuissäännöistä:

Ruoditaanpa äskeistä asiaa hieman syvemmältä. Suurimmaksi osaksi en voi sietää pukeutumissääntöjä. Tai ei niissä sinänsä ole mitään vikaa, mutta ihmisissä, jotka koittavat saada minut noudattamaan niitä orjallisesti, on. Kuten edellisessä kohdassa koetin tehdä selväksi, minusta pukeutumisen syvin olemus pitäisi olla oman itsensä miellyttäminen eikä johonkin muottiin pyrkiminen. Siksi verenpaineeni nousee taivaisiin, kun joku kertoo, että pystyraidoilla näyttäisin pidemmältä tai ettei minun pitäisi käyttää jotakin sävyä ihonvärini vuoksi. Ihan tosissaan! Jos sinä tahdot olla mahdollisimman keskipituinen, keskipainoinen ja jotenkin täydellinen, se ei tarkoita, että minä tahtoisin olla. Rakastan joka senttiä ja sävyä itsessäni enkä tahdo esittää muuta kuin mitä olen.

Tietysti tulee niitä päiviä, kun joku asia itsessä ärsyttää ja turvaudun pukeutumissääntöihin kompensoidakseni kellertäviä hampaita, piilottaakseni muutaman kesäkilon tai näyttääkseni lyhyen deittiseuralaisen vierellä mahdollisimman lyhyeltä itsekin. Silloin on kiva, kun voi voi luottaa optisiin harhoihin, mutta muuten minua eivät säännöt kiinnosta. Tästä syystä en siis anna arvoa niille kommenteilla, joissa ystävällisestikin vinkataan siitä, miten näyttää kaikin tavoin paremmalta. Ei pahalla.

Onpahan muuten joskus tullut avauduttua pukeutumissäännöistä aiemminkin.;)

kreikkalainen_draama

Blogimaailman klikeistä:

Kyllä, blogimaailma on jakautunut klaaneihin. Se ei silti tarkoita, että nämä porukat olisivat sodassa keskenään. Ihmiset, jotka liikkuvat samalla aaltopituudella, viihtyvät toistensa seurassa. Mikä siinä on niin ihmeellistä, että sitä pitää kerta toisensa jälkeen spekuloida? Jotkut ihmiset vain tulevat toimeen paremmin toisten kanssa.

hyvaa_paivanjatkoa

Bloggaajien julkisuusasteesta:

Voi luoja, enpä osaa muuten tätä osaa aloittaa. No, aloitan tärkeimmästä. Blogin aihepiiri kertoo paljon siitä, mitä bloggaajalla on mielessään. Samaa voi karkeasti päätellä perustamisvuodesta, mutta ei siitä sen enempää tässä yhteydessä. Kuitenkin, jos blogin aiheena on esimerkiksi ruoka, kuka ihme ajattelee, että silloin on sopivaa ruotia bloggaajan kotioloja, ulokonäköä tai muuta, mikä ei liity blogin aihepiiriin? Sama juttu postausten kanssa. Jos jutun aiheena on uusi mekko ja se, mitä mieltä lukijat siitä ovat, kuka idiootti menee kirjoittamaan bloggaajalle, että hei, oot muuten h*lvetin ruma? Kaikkea, mitä bloggaajasta näkyy tai on helppo saada selville, ei ole tarkoitus arvostella.

Voi olla, että nykyään löytyy jo niitäkin tyyppejä, jotka hakevat blogillaan vain julkisuutta, mutta suurin osa meistä ei lukeudu siihen kyseenalaiseen kastiin. Bloggaaja ei ole julkkis, jonka elämää saa ruotia milli milliltä, vaan ihminen, jolla on tunteet ja joka kertoo itsestään juuri sen verran kun itse tahtoo ja on juuri sellainen kuin itse tahtoo. Ideaalimaailmassa blogit tuottaisivat hyvää mieltä lukijoilleen ja ilmapiiri niiden kommenttibokseissa olisi positiivinen ja kannustava. Jos joku uhraa monta tuntia viikosta hyvän mielen tuottamiseen, miksi kyseistä ihmistä pitää kohdella kuin pohjamutaa?

Yhteen asiaan täytyy vielä puuttua. En tiedä muista blogidiileistä, mutta ainakaan me Indiedaysin alla emme ole asiakaspalvelijoita. Joku koittaa aina vedota siihen, että koska saamme rahaa bloggaamisesta, meidän työmme on miellyttää lukijoita. Väärin! Oma blogi on oma blogi ja bloggaaja päättää sen sisällöstä ja siitä, miten kyseisessä blogissa toimitaan. Kommentteihin vastaaminen, postaustahti ja kaikki muu olennainen ovat bloggaajan omassa harkinnassa eikä niistä ole kellään mitään oikeutta valittaa.

2012

Vinkeistä uusille bloggaajille:

Sähköpostiini ilmestyy tasaisin väliajoinen viestejä, joissa joku aloitteleva bloggaaja kyselee bloggausvinkkejä. Niin imartelevilta kuin nämä viestit tuntuvatkin, välillä ahdistun niistä ja lujaa. Syy siihen on se, että bloggaamisessa on hyvin vähän ns. kiveen hakattuja sääntöjä, joiden avulla pidetään “hyvää” blogia. Siksi vastaankin yleensä, että parasta on olla oma itsensä ja tehdä niin kuin itsestä hyvältä tuntuu. Bloggaaja, joka koettaa olla jotakin muuta kuin mitä on, paljastuu heti eikä sellaisiin ihmisiin suhtauduta yleensä kovinkaan positiivisesti. Lukijamäärätkin ovat melkeinpä tuurista kiinni, joten paha antaa vinkkejä parempaan tuuriin.:/

Saatan olla vanhanaikainen tai muuten vai outo, mutta joka kerta, kun joku kysyy minulta, miten perustetaan blogi, jonka avulla tienaa ja saa ilmaista tavaraa, tahtoisin jättää vastaamatta. Itse perustin blogini silloin, kun blogeja ei laskettu millään tavalla mediaksi eikä niihin kiinnitetty juurikaan huomiota. Mistä ihmeestä minä siis tietäisin, miten menestyvät blogi kasataan. Olen itse kerännyt lukijani parin vuoden aikana ja kappas, olemalla oma itseni.:)

On helpompiakin keinoja saada rahaa kuin perustamalla blogi ja suoraan sanoen en juurikaan arvosta ihmisiä, jotka bloggaavat vain rahan vuoksi. Jos minut potkittaisiin Indiestä, voin vannoa, että jatkaisin samaa rataa silti. Itsensä ilmaiseminen ja blogien kautta syntyvät suhteet ovat minusta tämän homman parasta antia. En väitä, ettei rahaa havitteleva bloggaaja voisi pitää hyvää blogia, itseäni vain kammottaa tuo periaate. Johtuu varmaan juurikin siitä, että olen nähnyt blogimaailman muuttuvan tällaiseksi kuin se nyt on. Mielestäni hyvä bloggaaja ansaitsee palkkansa, mutta blogia ei pitäisi pitää vain palkan vuoksi.

median_vallassa

Opinnäytetöistä ja vastaavista:

Aluksi näitä kyselyjä tuli vain kerran kuussa, jolloin vastaaminen ei tuntunut juurikaan miltään. Nykyään tuntuu, että kaikki tekevät jonkinlaista akateemista lopputyötä blogimaailmasta ja kyselylomakkeita tipahtelee sähköpostiin vähän liiankin tiheään tahtiin. Itse päätin vähän aikaa sitten, etten enää vastaile näihin kyselyihin, koska en yksinkertaisesti vain jaksa enää kirjoittaa samoja lauseita tuhannetta kertaa. Onneksi olin fiksu ja naputtelin joskus yleispätevän vastauspostauksen, jota voi käyttää apuna näissä kyselyissä, jos tarvetta tulee.;)

eras_unelma_kauneudesta

Muistetaanhan siis, että bloggaajatkin ovat ihmisiä, joilla on tunteet ja jotka eivät omista yliluonnollisia voimia? Jos teistä tuntui, että suuri osa tästä teksistä oli jotenkin tuttua, se johtuu siitä, että hyvin moni bloggaaaja on jo tosiaan avautunut samoista aiheista. Kuten sanottua, siksi tuntuukin oudolta kirjoitella mielipiteitään, kun ne ovat lähes samoja kuin muidenkin blogia pitävien. En tiedä, meneekö tämä nyt mielipidepostauksesta, mutta tulipahan tehtyä. Taisi tulla pisin postaus pitkiin aikoihin! Nyt, kun olen puhunut suuni puhtaaksi, painun lenkille ja lakkaan kynteni kapinallisesti sähkönsinisiksi söpön pinkin sijaan.;)

(kuvat Kaj Stenvall 2009-2010)