Viikon paras kannanotto on Nonsensen vaalispessu, joka todellakin tekee selväksi, että ihan jokaisen äänioikeutetun tulee käyttää ääntään. Alexan ja Lindan itsensä tuottama ja rahoittama, riippumaton vaaliohjelma tenttaa eri puolueiden edustajia tärkeistä yhteiskunnallisista aiheista, mutta noudattaa silti Nonsense-podin pikkutuhmaa tyyliä. Kirjoitin podista yleisesti jo aikaisemmin, joten jos Nonsense ei ole tuttu, tutustu siihen tässä postauksessa.

Hämmennyin vähän, kuinka moni ehdokas vastasin podijakson viimeiseen kysymykseen (eli miksi äänioikeutta pitäisi käyttää), että sitten on oikeus valittaa/rutista/kitistä asioista. Osan kohdalla se ehkä oli vitsi, mutta kun äänestysprosenttia pitäisi oikeasti saada kasvatettua, olisikohan kannattaanut nostaa esille se fakta, että meidän maassamme me kansalaiset voimme vaikuttaa asioihin eikä meillä ole hirmuhallitsijaa jakelemassa lakeja norsunluutornista. Eikö tämä ole hyvä syy äänestää? Demokratia ei kieltämättä aina toimi optimaalisesti, mutta kyllä se aina voittaa tilanteen, joissa omiin asioihinsa ei voi edes yrittää vaikuttaa.

Viikon paras vaaliperinne on vaalikahvittelu. Äänestin näissä vaaleissa heti ensimmäisenä ennakkovaalipäivänä Annankadun postissa, kun sattumalta olin hakemassa sieltä paketteja. Äänestyskoppiin ei ollut jonoa, joten vilautin passiani, annoin ääneni ja reilun minuutin päästä olin jo ulkona. Vaalileivoksena toimi Brooklyn Cafen suurilla sattumilla siunattu brownie kauralatten kanssa. Ja hei, vaalikahvitkin voi nauttia matkalla, jos ei ole aikaa pysähtyä sumpille.

Olen taipuvainen laiskuuteen tietynlaisissa asioissa, joten yllätin jopa itseni tällä äänestysreippaudella, mikä onkin yksi syy siihen, miksi aiheesta blogissani kirjoitan. Epäilen, että ruudun sielläkin puolella jonkun kohdalla äänestäminen voi jäädä väliin laiskuuden, saamattomuuden tai vain motivaatiopulan vuoksi, joten autan vähän tässä urakassa. Motivoi itseäsi jollakin pienellä asialla, josta pidät. Sen ei tarvitse edes liittyä politiikkaan.

Viikon paras ehdokkaanvalintataktiikka on tullut minua vastaan jo usemmassa paikassa. Joskus valinta tuntuu vaikealta eikä kenenkään kanssa natsaa täysin. Valintataktiikka vinkkaa päättämään kolme itselle tärkeintä teemaa ja valitsemaan sitten ehdokas, joka ajaa näitä asioita. Vaalisalaisuuttani en riko, mutta voin kertoa, että henkilö, jota äänestin, on minun laillani äiti, joka tahtoo parantaa yrittäjien asemaa, vaatii toimia ilmastonmuutosta vastaan ja ajaa lapsiperheiden etuja.

Valinta ei tänäkään vuonna ollut helppo, sillä olen elänyt niin monessa tilanteessa, että joskus on vaikea päättää, mitä mieltä asioista olen. Olen elänyt kädestä suuhun ja velkaantunut, mutta olen myös tienannut ja ärsyyntynyt siitä, että mitä enemmän tienaa, siitä enemmän siitä verojen muodossa “rangaistaan”. Olen ollut palkkatyössä, mutta myös yrittäjä. Olen kuitenkin lopulta kiittänyt kovaan ääneen syntyneeni Suomeen, jossa omat verorahani ovat mahdollistaneet kotona lapsen kanssa olemisen pitkään, laadukkaan koulutuksen ja hyvän terveydenhuollon. Lopulta päädyin miettimään asiat niin, että tahtoisin antaa ääneni niille, joiden on vaikea saada ääntään kuuluviin. Heistä tärkeimpiä minulle ovat lapset, kansamme tulevaisuus.

Viikon paras äänestyspäivä on tietysti 14.4. eli tämän viikon sunnuntai. Jos on käynyt niin, ettet ole koskaan äänestänyt, lue äänestysohjeet täältä!