Huomenta! Ihastuin tällä viikolla Clipperin kaakaoon ostettuani sitä kotiin. Tällä hetkellä en kuitenkaan koske kahviin, kaakaoon, punaviiniin tai mihinkään hampaita värjäävään, sillä olen ollut perjantaista asti ja tulen olemaan vielä vähintään viikon hampaidenvalkaisujaksolla. Olin jo varautunut nauttimaan ruokanikin nesteinä, kun valkaisu kuulemma saa hampaat aroiksi ja vihlomaan, mutta minulle ei kyllä tullut sellaisia oireita.

Puin pitkähihaisen mekkoni puseroksi farkkujen kanssa, kun tuntui, että vaatekaappi kyllästytti. Uusi vaatehuoneeni tulee olemaan mielettömän kaunis enkä malta odottaa, että pääsen pakkaamisessa vaatteisiin asti. Paksuja jätesäkkeja oli yllättävän hankala löytää, mutta nyt, kun niitä on, pääsen lajittelemaan vaatteet. Muutan mukanani vain parhaista parhaan ja muut päätyvät myyntisäkkeihin tai keräyksiin.

Onneksi muutto on viikon päästä ohi. Laatikoiden ja säkkien keskellä eläminen on jotenkin karmivaa, ja vielä pitäisi hankkiutua useista huonekaluista eroon. Välillä sitä huomaa pakanneensa jotakin hyödyllistä liian aikaisin, ei kai tätä opi koskaan tekemään järkevässä järjestyksessä.

Mekko toimii kivasti ihan mekkonakin, mutta säästelen tätä keväämmäksi, koska tähän vuodenaikaan mekon kaveriksi pitäisi pukea niin monta kerrosta alusvaatteita, sukkahousuja neuleita ja muita, että siitä menisi hohto. Eräät ruskeat nilkkurit odottelevat jo kovasti, että pääsevät ulos tämän sinisävyisen mekon kanssa.

Päässäni on naksahtanut jotakin tuon sinisen värin kanssa, sillä meille tulee sininen sohva sinisillä jaloissa ja keittiöön ostimme sinisävyisen tuolit. En tiedä yhtään, mistä tämä innostus lähti. Voisikohan olla, että alitajuntani himoitsee sinistä väriä, koska sitä kuvaillaan rauhoittavaksi?

Vietähän rauhallinen maanantai. Minä karkaan nyt töihin! :)