Ihmiseltä, jonka käytetyimmät takit ovat musta nahkatakki, musta trenssi ja musta villakangastakki, ei ehkä odottaisi tällaista vetoa. Mutta tässä minä olen neonkeltaisen aamutakkini sisällä. Ei tämä aamutakki ole, mutta ulkotakiksi yhtä mukava ja muotoilussakin on jotakin samaa. Takki maksoi vähän oli kympin kirpparilla, mutta mietin tätä silti pitkään. En tarvitsisi yhtään turhaa takkia vaaterekkiini.

Jotenkin sitten päädyin ostamaan takin. Luulenpa, että tämä on passeli juuri tällaisiin päiviin, kun ei ole ihan vielä valmis kohtaamaan kovaa maailmaa ilman jotakin pehmustetta. Jättipipo tämän takin kanssa toi mieleen jonkinlaisen menninkäisen tai puutarhatontun, joten puin takin pariksi skarpimman lakin ja kiiltävät leggarit. Korkojakin tilanne vaati.

Tällä hetkellä on vähän kökkö fiilis, sillä olin aikeissa osallistua erääseen liikuntatapahtumaan viikonloppuna, mutta en tiedä, olenko täysin kunnossa silloin. Kuumetta minulle ei nouse, mutta jos tapahtumaa edeltävä päivä on oireeton, uskallan ehkä lähteä mukaan. Vai uskallanko? Ärsyttää, kun taudit valitsevat aina niin huonon ajan ilmaantua elämääni! Aivan kuin universumi tahtoisi minun vain makaavan kotona sohvalla. Ja jos joku ajattelee, että näytän ihan hyvinvoivalta näissä kuvissa, niin nämä on napsittu jo pari viikkoa sitten.

Onko muuten pöhköä ottaa asukuvia sisällä? Tuleeko liikaa mieleen blogivuosi 2010? :D