Profiilikuvahaaste on juuri sopivaa sunnuntailukemista! Sen pani liikkeelle Laura, ja moni bloggaaja on jo suureksi riemukseni toteuttanut tämän. Tarkoituksena oli esitellä kymmenen vuoden profiilikuvat Facebookista, mutta minulla ei ole niin montaa. Liityin Facebookiin ensimmäisten joukossa, mutta lähdin sieltä muutamaksi vuodeksi pois. Takaisin minut houkutteli Salla niihin aikoihin, kun blogini oli suosionsa huipulla ja kävijöitä oli vähän alle 100 000 uniikkia kuussa. Hui, mikä ihmismäärä!

PROFIILIKUVAHAASTE:

Eräs ensimmäisiä profiilikuviani paluuni jälkeen vuonna 2010 oli tämä “kansikuva”, joka Indiedaysilla tehtiin kaikista heidän bloggaajistaan. Hiukseni olivat punaiset kuten aina syksyisin. Harmi, kun nämä vanhat kuvat ovat aina näin pieniä. Mikähän siinäkin oli, että ne piti kutistaa suunnilleen 500 pikseliä leveiksi? Tai siis kapeiksi.

Tämä kuva oli profiilikuvanani hyvin pitkään vuonna 2011 ja itse asiassa vielä muutamana vuonna sen jälkeenkin. Kuva on otettu koulumatkaltani eli tuon kalan taitaa vieläkin löytää tunnelista kampuksen läheltä. Tykkäsin kuvasta, koska siinä on jokin illuusio pohjelihaksista. Normaalistihan yläkropassani saa lihakset helposti näkyviin, mutta alakroppa on pyhä mahdottomuus.

2012 taisi olla blogitapahtumien kulta-aikaa. Tässä kuvassa olen skumppalanseerauksessa Tallinnassa, kuvan taisi ottaa matkaseuralaiseni Jonna, jonka kanssa vietin tuolloin paljon aikaa. Olinhan juuri muuttanut Helsinkiin ja vielä ihan Jonna naapuriin. Tai siis itse asiassa ensin hänen kotiinsa. Ja mitenkäs nuo kulmakarvat?

 

Vuoden 2013 profiilikuva tuo mieleen jäätäviä muistoja. Tuo päivä oli aivan hirveä ja kaikki oman blogiportaalin avaamisen liittyvä stressi meinasi räjähtää käsiin. Tässä kuvassa vielä hymyilytti ja tukkakin näytti kivalta. Vähänpä tuli lukijoille avauduttua tästä päivästä sellaisena kuin se oli.

2014 vuodelta ei löytynyt kuin muutama profiilikuva. Olin alkuvuoden vielä raskaana eikä olo ollut tippaakaan kaunis tai kuvauksellinen. Toisaalta latailin kuvia enemmän raskauskansiooni kuin profiilikuviksi, mutta ei sielläkään juuri materiaalia ollut.

Vuosi 2015 oli minulle vuosi, jona aloin löytää jälleen itseäni. Pahimmat hormonihuurut jäivät taakse ja poika alkoi olla sen ikäinen, että pystyin jättämään hänet muutamaksi tunniksi hoitoon. Yökylässähän ipana ei ole ollut vieläkään, joten napanuora on meille vahva.

2016 ja villit hiukset. Hyvä nimi bändille, eikö? Kokeilin latvoihini pinkkiä, vaaleanpunaista, turkoosia ja vaikka mitä ennen kuin ne saivat kuolemantuomion. Leikkasin pitkän polkan, joka lyhennettiin pian lyhyeksi polkaksi.

Tällä hetkellä profiilikuvanani on Veeran ottama kasvokuva, jossa Glitternistin taiteilemat kimalleläiskät pääsevät oikeuksiinsa. Tykkään mätsätä Facebookissa kansikuvan ja profiilikuvan niin, että kun joku tulee profiiliini, se näyttää harmoniselta. Että pienoinen perfektionisti asuu edelleen sisälläni. Tarttukaahan muutkin bloggaajat tähän haasteeseen! :)