Pitäisi käydä useammin kylpylässä. Himalajan vaaleanpunaisella suolalla kuorittu ihoni on nyt pehmeä kuin vauvan pylly. Eukalyptushöyryn hengittäminen vei melkein nirvanaan. Lämpimällä kividivaanilla on niin hyvä olla, että saatoin hetkeksi nukahtaa. Jos kahden tunnin pyrähdys rentoutti ja toi hyvän mielen. Ehkä sitä uskaltaisi pian viedä lapsenkin ensimmäistä kertaa kylpylään. Se ei välttämättä olisi rentouttava reissu, kun vahtisin silmä kovana, että poika karkaa syvään altaaseen tai mulskahda pinnan alle, mutta hauska päivästä tulisi. Lapset rakastavat vettä vähintään yhtä paljon kuin tällainen vanhempi vesipeto.

Tuohon kuvan kiipeilyyn liittyen löytyy muuten videota YouTube-kanavaltani. En jatkossa aina välttämättä jaa vlogejani täällä blogissa, joten kannattaa tilata tuo videokanavani, niin saatte aina ilmoituksen, kun julkaisen uuden videon. Kylpyläreissuvideoon pääsee TÄSTÄ. Nämä kuvat on otettu ja video kuvattu Lumo Matkailu Oy:n järjestämällä blogimatkalla lauantaina. Video keskittyy ehkä enemmän tuohon Päiväkumpuun paikkana ja tämä postaus taas siihen tunteeseen, jonka kylpylävierailu sisälläni herätti. Fiilis on nimittäin teineillekin tuttu. IHAN SAMA.

Ihan sama, laittaako itsestään nettiin kuvia uimapuvussa. Ihan sama, jos ei käytä kymmeniä tunteja videon editoimiseen, vaan muokkaa sen nopeasti, jotta saa sen pian valmiiksi ja julkaistua. Ihan sama, jos ei tajua ottaa ystävänsä kanssa muita yhteiskuvia kuin ajastimella uima-altaassa. Joskus sellaisesta “vähän sinne päin” -touhusta syntyy kuitenkin hauska lopputulos. En olisi ikinä uskonut julkaisevani videota, jossa kiipeän uimapuvussa märkää kiipeilyseinää ylos. Nyt on näkymätön rima virallisesti viskattu pusikkoon. Toivottavasti tykkäätte! :D