Oli kerrankin aikaa. Ilma oli yllättävän lämmin. Oli porukka blogityttöjä. Oli hyvät kamerat ja vaihtolinssejä. Oli kassitolkulla vaatteita ja niille vaihtopaikka. Oli huulipunia, asusteita ja hyvää fiilistä. Kaikki tytöt kuvattiin vuorotellen oikeista kuvakulmista. Kaikki kuvat onnistuivat…

… my ass. Voin myöntää ihan rehellisesti olevani kateellinen kaikille bloggaajille, jotka treffailevat lounaiden ja blogikuvausten merkeissä toisiaan. Haluaisin kyllä! Meikäläisen mukana vaan tulee ei-niin-kovin-kärsivällinen kuvausassistentti, jolle kesken poseeraamisen huutelen, että äiti tulee ihan kohta. Homma on ohi minuutissa eikä kuvista aina onnistu edes se yksi. Illalla, kun olisi “lastenhoitaja”, on pimeää tai olen niin väsynyt, että olen pessyt meikit pois kuudelta ja vaihtanut ylleni pieruverkkarit. Kyllä, PIERUverkkarit.

Minulla on kuitenkin idoli. Nainen, joka kantaa mukanaan kolmijalkaa. Hän, jonka kameraa voi ohjata älypuhelimella, kutsuvat tuota jumalatarta tulevaisuuden kansat. No joo, meni vähän yli. Pointti on kuitenkin se, että jos ystäväni kehtaa pystyttää asukuvastudion jonnekin puistoon, vaikka ihmisen virnuilevat, kehtaan minäkin. Miksi minua, kohta 30-vuotiasta äitiä kiinnostaisi, mitä joku 13-vuotias salaröökillä oleva miettii minusta tuijottaessaan keikistelyäni sisäpihan parvekkeelta? Niinpä.

Ja näin syntyivät sinisen hetken tunnelman vanginneet asukuvat, joissa malli hymyilee, koska ylitti itsensä ja oudon häpeän, jonka syntyperää ei edes oikein tiedä. Hän pukeutui päästä varpaisiin H&M-vaatteisiin (lukuun ottamatta JC:n nahkatakkia, sillä poikkeus vahvistaa säännön) ja kuvasi itseään niin kauan, että kameran muistikortilla oli ainakin yksi kokokuva, yksi vähän lähempää otettu kasvopuoli- tai kasvokuva ja mieluusti muutama kuva, joissa hän ei esiinny, sillä neuroottisena hän ei tykkää julkaista postausta, jossa hän esiintyy jokaisessa kuvassa, sillä hän pelkää vaikuttavansa itserakkaalta. Onneksi hän ei vaikuta jakomielitautiselta kirjoittaessaan itsestään kolmannessa persoonassa.

… ja näin tapahtui. ;)