HYVINVOINTIVIIKKO: kävelijästä juoksijaksi
Aloin 15-vuotiaana kävellä paljon. Siihen asti en ollut ymmärtänyt lenkkeilystä mitään, mutta yhtäkkiä tajusin, että 10-12 kilometrin lenkillä ajatukset tuulettuvat mukavasti ja ylipaino suorastaan sulaa pois. Vähitellen aloin ymmärtää, että myös lyhyemmät kävelylenkit tekevät hyvää ja toimivat esimerkiksi oikein hyvin aamuherätyksenä. Vaikka juoksen nykyään enemmän kuin ennen, teen siti mielelläni “pelkkiä” kävelylenkkejä. Niistä voi tehdä joko palauttavan treenin tai kunnon tehokävelylenkin. Alle kuuden kilometrin lenkkejä teen harvemmin, sillä ne ovat jotenkin turhauttavan lyhyitä, joten tässä ajatusmallissa on vielä vara parantaa. Olen ajatusmaailmaltani hieman liian suorituskeskeinen, joten joogaharrastuksen pariin palaaminen tuli hyvään saumaan. Siinä kun suorittaminen pitää unohtaa.
Kävelylenkeillä nuo Reebokin EasyTonet ovat ihan huiput! Niiden ideana on, että kenkien pohjissa olevat ilmatäytteiset tasapainopallot hastavat kävelyä niin, että joka askeleella keho hakee tasapainoa, ja näin kävellessä aktivoituu sellaisiakin lihaksia, joita normaalisti kävelylenkillä käyttäisi laiskasti. Esimerkiksi pakaralihaksessa tuntuu aivan eri tavalla näillä kävely kuin normaaleilla lenkkikengillä tallustelu. Minun versioitani ei tuolla verkkokaupassa näköjään enää myydä, sillä nämä ovat jo pari vuotta vanhat, mutta 2.0-mallia on ainakin Reebokin nettikaupassa, jos noista kengistä haluaa lukea lisää. Nyt eksyin vähän aiheesta, mutta se sallittakoon.
Juoksulenkeillä välttelen tasaista tai oikestaan tasapaksua lenkkeilyä. Juoksulenkki, joka alkaa siitä, että lähtee juoksemaan, etenee tasaisella tahdilla ja päättyy, kun juoksija pysähtyy, ei kuulu lenkkivalikoimiini. Teen lenkkejä, joilla juoksen muutaman tai useamman pätkän joko hölkäten tai juosten kovaa. Jokainen juoksulenkkini sisältää siis ainakin pari kävelyosuutta alkulämmittelyn ja loppujäähdyttelyn lisäksi, joten joidenkin mielestä juoksuani tuskin voi kutsua juoksuksi. Minua se ei haittaa. Tässä piilee nimittäin avain siihen, miten kävelijä voi muuttua juoksijaksi.
Ihan ensimmäiseksi voi päättää juosta kaikki biisien kertosäkeet. Oletan siis, että minun lisäkseni myös koko muu maailma kuuntelee musiikkia lenkillä. Kuuntelen sitä muuten poikkeuksetta mp3-soittimesta ja älypuhelin on mukana vain silloin, kun haluan mitata uuden lenkkireitin. Myös tolpanvälien juokseminen ajaa saman asian, jos ei tahdo kuunnella musiikkia. Ajatuksena on kuitenkin se, että kertosäkeiden jälkeen voi siirtyä siihen, että juoksee vaikkapa aina yhden biisin ja kävelee seuraavat kolme. Sitten voi juosta yhden ja kävellä yhden vuorotellen. Vähitellen juokseminen alkaa sujua ja jaksaminen kehittyy niin, että voi juosta niitä “oikeita” lenkkejä, joilla ei kävellä lainkaan. Minä en tähtää siihen, vaan kävelen mielelläni jatkossakin, mutta tällaisen vinkin antaisin kaikille heille, jotka ajattelevat, etteivät pysty juoksemaan. Kannattaa kokeilla! :)
anniina
heh, onpa yksinkertainen mutta näppärä vinkki tuo musiikin mukaan juoksemisen jaksottaminen. mulla on just aina se vika, että pitäis muka jaksaa juosta koko matka tai sit ei mitään. sehän on NOLOO jos joku näkee kun vaihdat kävelyyn :D jooh
Iina M.
Se on kyllä. Ja samanlainen yksinkertainen vinkki on kasata lenkille soittolista sellaisista biiseistä, joiden temmossa jaksaa juosta, jotta ei masenna, kun ei pysykään rytmissä! :D
Minni
Hei kiitti vinkistä! Itse juoksen tolppien välejä ja iloitsen kun välit pitenee. Tosin nyt ovat lyhenemään päin, koska lenkkimotivaatio on ollut hukassa. Taidanpa seuraavan kerran kokeilla kertosäejuoksua! :)
T. Minni
Iina M.
Se toimii kyllä hyvin! :)
Sande
Olipas kivoja vinkkejä. Me aloitettiin keväällä miehen kanssa suurin toivein joku naistenlehdestä talteen otettu juoksukoulu. Alkuun ja loppuun 10minsaa kävelyä ja välissä minuutti juoksua ja kaksi kävelyä x6. Seuraavalla viikolla juoksua kaksi minsaa, kolmannella kolme jne. Vaan aivan rapakuntoisille liian rankkaa moinenkin ja oliko kolmas viikko, kun mulla kävi polviin, seuraavalla viikolla miehellä sama juttu ja siihen jäi lenkkeilyt :( Puheissa on ollut aloittaa uudestaan ja vähän kevyemmin ja ehkä jopa ilman tuota kellon tuijotusta. Vaan täällä maalla kivat lenkkimaastot on kortilla. Sitä sopii miettiä, että lähdenkö tänään pääväylää oikealle vai vasemmalle ja kun toiseen suuntaan on hirveitä mäkiä, niin loputkin vaihtoehdot karsiutuu siihen yhteen. Toki joitain lenkkejäkin löytyy, mutta valitako 3km vai 9km. Mutta tarttis kaivella se motivaatio jostain, plaah.
Iina M.
Ne lehtien juoksukoulut on hyviä! Polvet kyllä vaativat totuttelua, siinä olet oikeassa. :)