Pakko jaaritella vielä hetki, kun päässä on niin paljon ajatuksia. Sitten voi lopettaa turhien asioiden vatvomisen, kun kaikki vatvottava on purettu ulos. Jos siis blogiliibalaaba tökkii, katsele toki vaan kiva kuvat rantamökiltä. Nyt asiaan.

Moni teistä on kysellyt, mitä tälle blogille on tapahtumassa. Kaikille on varmasti selvää, mitä on tapahtunut, mutta tulevaisuus on epäselvä. En aio palata yksityiskohtaisiin postauksiin elämästäni enää, kun elämääni kuuluu muitakin kuin vain minä itse. En aio lopettaa elämästäni kirjoittamista, vaikka en asukaan enää yksin. Se vaaka, jonka kupeissa ovat yksityisyys ja julkisuus, heiluu vielä elämänmuutosten jäljiltä, mutta hiljalleen se on asettumassa kohdilleen. Muutokset synnyttävät muutoksia. Olen koettanut taistella niitä vastaan ja palata entiseen, mutta tajusin, että oikeastaan minun pitäisi muuttua lisää eli pyrkiä aivan toiseen suuntaan kuin minne koetin palata.

OLYMPUS DIGITAL CAMERAglobe hope sofia mekkoOLYMPUS DIGITAL CAMERA moumou globe hopeOLYMPUS DIGITAL CAMERA

Sanotaan sitten suoraan. Olen äärimmäisen kyllästynyt kaikenlaiseen selostamiseen, listaamiseen ja ynnäämiseen. Tässä asukuvia, joiden alla on selostus siitä, miksi tällaiset vaatteet ylleni puin ja mistä näitä vaatteita voi ostaa. Tässä taas lista siitä, mitä olen viikon aikana syönyt. Tässä vielä ynnäystä siitä, miksi treeni yhtäkkiä kulkee tai miksi se ei enää kulje. Raportointi rasittaa ja saa minut välillä inhoamaan tätä rutinoitunutta blogikulttuuria. Ehkä kiivas reaktioni johtuu siitä, että olen tehnyt tätä niin kauan. Luulen kuitenkin sen syntyneen enemmänkin siitä, että tahtoisin pyristellä pois blogimuotista, johon suunnilleen kahdeksan vuotta sitten asetuin asumaan, mutta se ei ole helppoa. Se ei ole yhtään helppoa.

Viime aikoina jo se, että muutama bloggaaja on vaihtanut blogin etusivunsa sellaiseksi, ettei postauksia voikaan selata virtana, vaan ne pitää klikata erikseen auki, on synnyttänyt lähes sodan bloggaajien ja lukijoiden välille, kun on nostettu esiin kysymyksiä siitä, onko bloggaaja asiakaspalvelija vaiko ei. Tai siis että onko tärkeämpää, että blogi miellyttää bloggaajia vai heitä, jotka blogia lukevat. Arvatkaapa, miltä tuntuu suunnitella massiivista blogiuudistusta, kun jo tuollainen pieni muutos saa blogimaailmassa murskavastaanoton? Minun uudistukseni kun olisivat vielä himpun verran radikaalimpia.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Jätän siis ajatukset muhimaan ja keskityn hetkeksi johonkin arkipäiväiseen ja mukavaan. Lupasin kertoa äitienpäiväkuvien mekosta enemmän teille, joten kevennän tätä avautumistani pitämällä lupaukseni. Globe Hope antoi minun valita valikoimistaan vaatteen, josta pidin eniten. Minä pidän Sofia-mekosta ja paljon pidänkin. Pidän myös tästä merkistä, jonka pressitilaisuuksiin en ole melkeinpä koskaan ehtinyt, mutta jonka nettikaupassa sain kulumaan aikaa. Globe Hope valmistaa kierrätys- ja ylijäämämateriaaleista ekologisia ja tyylikkäitä tuotteita. Mallistoja ilmestyy kaksi vuodessa, ja verkkokauppa toimittaa tuotteet sinnekin, missä ei vielä jälleenmyyntiä ole.

Olisitteko arvanneet, että mekkoni on tehty  neuvostoliittolaisesta patjakankaasta ja Saksan armeijan pesusäkistä? Toisen romu on toisen aarre, ja aina on toivoa. Niin blogeilla kuin ylijäämämateriaaleillakin. :)

(Hai-saapaat saatu)