Aloitin teininä keräilemään itselleni Arabian KoKo-astiastoa. Nuoren opiskelijatytön, jonka keittiössä rapistuivat värikkäät keittiökaapinovet ja jonka kylmähuone oli räikeänturkoosi ensimmäiseen omaan kotiin ne sopivat. Joka aamu kattaukseen voi valita useampaa väriä eikä ns. eriparisuus haitannut. Oikeastaan päinvastoin. Tunsin oloni kapinalliseksi, kun kaikki astiani eivät olleet samaa väriä, vaikka sisimmässäni tiesin, että kapinoin jälleen kerran vain minulle annettujen rajojen sisällä. Tuossa iässä sillä ei kuitenkaan ollut väliä, sillä tärkeintä oli illuusio siitä, että 16-vuotias päättää itse omista asioistaan. Ja ennen kaikkea omista astioistaan.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Jossakin vaiheessa opintojeni päädyttyä hyllylle homehtumaan muutin Helsinkiin, päätin lopettaa päämäärättömän harhailun ja nappasin itselleni jumalattoman komean miehen. Tämä mies sai itsensä lisäksi minut ihastumaan Iittalan mustavalkoiseen Taika-astiastoon. Lainasin blogikuvauksiin astioita, mutta tykästyin niihin niin, että lunastin ne kampanjan jälkeen itselleni. Sen jälkeen täydensin vielä sarjaa, joka alkaa olla aika mittava, vaika syvät lautaset ja kahvikupit puuttuvatkin vielä. Okei, omistan kaksi kahvikuppia, mutta ne eivät riitä alkuunkaan meille, kun vieraita ravaa alvariinsa kahvilla. Kaksi kahvikonetta, yksi kahvinkeitin ja muutama pressopannu houkuttelevat kahvikissoja ja -kolleja kyläilemään.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Mitä ihmettä nyt teen? Järki sanoo, että astiastosta ei ole helppo hankkiutua eroon. Tai no on, sanoi mies, joka ehdotti näille loppusijoituskohteeksi karusti lähintä jätekuilua. Tunteeni ovat sitä mieltä, että nyt on aika keskittyä mustavalkoiseen ja hyvästellä entinen elämä. Kyselin jo FB-sivuillani vinkkejä astioiden myyntiin, mutta en ole varma, haluanko ottaa postitusrumbaa vastuulleni. Lisäksi mietin, kannattaako astiat myydä yksitellen vaiko nipuissa? Järki sanoo, että nämä kannattaisi myydä ihan kasvokkain kirpputorilla, jotta postitukselta säästytään, mutta hintalappujen askartelu jokaiseen astiaan näin ison kokoelman kohdalla kauhistuttaa? Ostaako kuaan edes näin käytettyjä astioita? Voi stressi!