Syksyn suunnitelmat alkavat olla hiljalleen aika selkeät. Olen sen verran monena päivänä nyt huokaillut tummien hiusten perään, että heti, kun rahat taas riittävät kampaajakäyntiin, palaan takaisin tummaveriköksi. Etsiessäni eilen postausta, jossa viimeksi käytin samaa neuletta kuin näissä asukuvissa, törrmäsin nimittäin tähän vanhaan postaukseeni ja oivalsin, että nämä vaaleat hiukset saavat minut näyttämään väsyneen kurpan lisäksi vanhalta kurpalta. Tuijotin vanhoja kuvia ja tunsin, kuinka jokin ylempi voima ravisteli minua. Miten ihmeessä olen pitänyt näitä vaaleita hiuksia näin pitkään, kun olen selkeästi syntynyt tummahiuksiseksi ja ruskeasilmäiseksi? Kaikkea sitä tuleekin kokeiltua. Olisi pitänyt kuunnella äitiä.

Aloin sitten tosissani pohtia,  olisiko taas pienen muuttumisleikin aika. Koen kevään ja syksyn jotenkin sellaisiksi vuodenajoiksi, että omaa ulkomuotoa on erityisen mukava päivittää. Ja vaikka muutos tapahtuukin lähes poikkeuksetta kohti parempaa, siihen “parempaankin” kyllästyy sitten aikanaan. Pidin itse kovasti tästä vaaleammasta hiustyylistä ja se sai teiltäkin huomattavan paljon kehuja, mutta nyt vaan alkaa kyllästyttää. Hauskaa muuten, miten noita bannerikuvia otettaessa höpöttelin jo puolivitsillä, etten tiedä, kannattaako kuvia edes ottaa, kun tahdon kuitenkin taas pian muuttaa hiustenväriäni. Ei siihen ajatukseen sitten kauaa mennyt. Katsotaan, koska pääsen kertomaan kampaajalleni Veralle tästä ajatuksestani.

OLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERA

neule – Nümph

housut – Pieces (saatu)

takki – Vero Moda

kengät – Julia Lundsten for Marimekko

Harkitsin hetken myös sitä vaihtoehtoa, että kasvattaisin oman hiusvärini esiin. Koen kuitenkin jotenkin olevani sen verran äärilaitaihminen, että tyyliini sopivat joko ihan tummat tai ihan vaaleat hiukset, mutta eivät mitkään epämääräiset. Ne punaisetkaan eivät olleet hullummat, mutta nyt kaipaan selkeämpiä ja kylmempiä sävyjä. Joka tapauksessa tästä vaaleasta on päästävä eroon ja tästä pääsemmekin taas vallan kätevästi siihen, että vaaleiden hiusten lisäksi olen luopumassa muistakin hyvin pitkäaikaisista ihastuksistani. Viittaan siis siihen, että Cheek on poistettu lopullisesti unelmamieslistaltani. Hänen tilallaan on tosin jo uusi mies miessukupuolen edustaja. Tervetuloa, Robin!

Jotenkin eksyin “vähän” aiheesta. Olisin kovasti jo vapaapäivän tarpeessa, mutta tänään on vielä illalla pyörähdettävä juhlistamassa ystävän syntymäpäiviä. Juhliminen on kivaa, mutta työpäivän jälkeen olen aina jotenkin niin jumissa, että en taida olla kovinkaan laadukasta seuraa. Huominenkin on vielä töitä täynnä ja niiden päälle on vielä kaiken lisäksi salipäivä, joten mitenkään rento lauantai meikäläiselle ei ole tulossa. Sunnuntai olisi onneksi pitkästä aikaa täysin vapaa, joten ehdin toivottavasti siivota asuntoni ja lukea vaikkapa yhden kirjan. Edellisestä puhdasverisestä romaanihetkestä onkin jo huolestuttavan pitkä aika! Ehdin oikeastaan lukea vain kesäisin ja sekös tällaista lukutoukkaa harmittaa.

Lukemisen lisäksi tahtoisin ehtiä katsoa myös enemmän elokuvia, mutta jostakin on vaan karsittava. Blogiharrastuksen lopettamalla saisi tietysti runsaasti vapaa-aikaa, mutta samalla menettäisin valtavan osan itsestäni. Se, että saa tehdä töitä ystäviensä kanssa, on iso voimavara ja hämää työpäivätkin välillä tuntumaan vapaapäiviltä. Ehkä siis lopetan kitinän ja nautiskelen siitä, että saan tehdä sitä, mitä rakastan, niiden ihmisten kanssa, joita rakastan. Nössö kuittaa ja toivottaa teille rakkaudentäyteistä viikonloppua! ♥

OLYMPUS DIGITAL CAMERA