Eilinen päivä alkoi muotimaailman uusinta tulokasta juhlistaen. Muotipainoitteisin naistenlehti Suomessa ei aio onneksi talloa blogimaailmaa alleen, vaan pyrkii elämään sen sekä lukijakuntansa kanssa suoranaisessa symbioosissa, mikä ainakin minusta kuulostaa varsin hyvältä suunnitelmalta. Esimerkiksi lehden kansikuvan mallin valitsevat lehden lukijat helposti kuvista tykkäämällä Facebookissa. Poistuin muuten mukavuusalueeltani aivan kauhujen kenttien ääripäähän mennessäni kuvaan tuon jättiläismäisen mainosilmapallon kanssa. Pelkään ilmapalloja eniten maailmassa!

Costumen tänään aamulla avautuneet nettisivut kannattaa ainakin kahlata läpi, jos ei pääse heti hakemaan uusinta numeroa hiplailtavakseen. Kuten kuvasta näkyy, Johanna antoi kiltisti mukaani lehden ensimmäisen numeron. Ehdin vain selailla sen läpi, mutta mielikuvani on sen, että mukavan paksuun Costumeen on yhdistetty saman puljun (eli Bonnerin) parhaiden lehtien muotiosiot ja lopputulos on kuorrutettu vielä mielenkiintoisella ulkoasulla ja hyvillä toimittajilla. Eivätkä laadukkaat bloggaajatkaan vähennä ihastustani lehteä kohtaan. Toisin sanoen täällä tykätään. :)


paita – Morgan

farkut – Liu Jo Jeans (saatu)

kengät – Office

Himputti, kun tajusin vasta kotona, että paitani on asukuvissa kääntynyt hassusti kieroon tuulisen sään vuoksi. Voisin ehkä hiljalleen opetella tarkistamaan asukuvat heti niiden ottamisen jälkeen, kun kuvia on vielä mahdollista pyytää lisää. Noista lepakkomieskengistä ei taaskaan tarvitse erikseen kysellä, ovatko ne mukavat, sillä ne ovat sitä edelleen. Niiden malli vaan tulee vaan aina olemaan erikoinen eikä mitään pursua mistään yli, vaikka siltä näyttäisikin.

Synkät pilvet taivaaltani alkavat jo väistyä ja hymykin löysi salakavalasti tiensä postauksen kuviin. Itse tosin näen kuvista, kuinka itkeminen turvottaa kasvoja edelleen, mutta kaipa sekin loppuu aikanaan. Eilisiltainen pieni hermohemahdus, jonka aiheutti asukuva päivältä, jona sydänsuruni aiheuttaneen miehen ensimmäistä kertaa tapasin, tosin aiheutti fiiliskäyrään aika pahan notkahduksen, mutta kyllä täältä vielä noustaan. Lupaan sen.

Psst! Eilisen iltavuoron viimeinen asiakas miehineen oli niin ihana, että hymyilyttää vieläkin. Sain erityisen kiitoksen häneltä. Arvatkaa tuntuiko hyvältä saada kiitosta työstä, jota on tehnyt vasta vajaan viikon! <3