On vaan olemassa päiviä, joina asukuvat eivät onnistu. Nyt on sellainen olo, etten jaksa jättää enää yhtäkään asua julkaisematta epäonnistuneiden kuvien vuoksi, vaan pistän kuvat pihalle joka tapauksessa. Parempi jotakin kuin ei mitään. Tällaisina päivinä tekisi mieli palata ajassa neljä vuotta ja alkaa sutata naama asukuvista. Tosin minähän en tehnyt sitä silloinkaan, mutta niihin aikoihin se oli täysin normaalia ja hyväksyttävää. Pahoittelut siis hymyttömyydestä, ei paljon vanhanpiian kohtalo naurata. Onneksi siitä ei sentään nykyään enää veroteta.

mekko – Indiska (saatu)

kengät – Park West

Syy, miksi eilen kaupungilla edes ennen töitä käyskentelin, liittyy syksyn suunnitelmiini. Kävin neiti kunnallisvaaliehdokkaan kanssa hakemassa opiskelijan starttipaketin eli opiskelijakortin, opinto-oppaan, kalenterin ja muuta krääsää Helsingin yliopistolta. Samalla sain itselleni HYY:n toimistolta lahjakassin, jonka onnekkaana tykkääjänä itselleni HYY:n Facebook-sivulta voitin. Hyvä arpaonneni ei ole näköjään sittenkään hylännyt minua. Niinhän sitä sanotaan, että onnea on joko arvoissa tai rakkaudessa. Minun kohdallani ei ole tippaakaan epäselvää, kummassa päässä painopiste on.

Jotta edes tämän postauksen viimeinen kappale ei ole katkeran sinkun tilitystä, avaan hieman tuota otsikkoa. Suunnitelmissanihan oli jatkaa kemian opintoja vasta keväämmällä ja tehdä nyt syksyllä kunnolla töitä, jotta ei tarvitsisi sitten missään vaiheessa nostaa opintolainaa. Jotenkin tuo opinto-oppaan selailu iltalukemisena aiheutti kuitenkin kumman kutinan erilaisiin kursseihin. Harmi vaan, että olisi hieman typerää opiskella lisää valinnaisia kursseja, kun tutkinnosta puuttuisivat enää suunnilleen maisterilabrat ja se itse gradu, joka tulee luultavasti olemaan laajennus kandistani. Ehkä.