Miksi kutsutaan tyyppiä, jonka kanssa syöt lähes päivittäin lounaasi, siivoat vuorotellen, soittelet monta kertaa päivässä, väittelet typeristä asioista, vietät varsin paljon aikaa ja jaat syvimmät tunteesi? Ehkäpä poikaystäväksi? Heräsimme siis nykyisen “poikaystäväni” kanssa eilen nautiskelemaan Kodin Ykkösen uudessa myymälässään tarjoamasta aamiaisesta. Koska pääsimme Kaisaniemeen kätevästi ratikalla, uskaltauduin laittamaan pitkästä aikaa korot jalkaani.

Ensimmäistä kertaa ulkona olivat myös “pyjamahousut”, jotka ostin Tallinnasta. Äiti, ei tarvitse soittaa. Nämä ovat oikeast housut eikä kesseli tyttäresi ole oikeasti viilettänyt kaupungilla pyjamassa. Joku nimitti näitä joskus myös bloggaajahousuiksi, mutta itse en kyllä on nähnyt näit kuin meidän tontin Lindalla ja vielä muutama päivän sen jälkeen, kun olin itse nämä löytänyt. tai no, Veera löysi ja minä ostin. Sama tuo, vaikka nämä löytyisin jokaisen ihmisen vaatekaapista, sillä ihastuin housuihin täysin, vaikka en muuten kovin paljon enää leopardikuosille sytykään.

housut – Zara

toppi – H&M

laukku – Guess (saatu)

supertrendikkäät korvikset – Kosovosta

parfyymisormus – promootiolahja

kengät – Spirit

Villien housujen seuraksi tein sekä eksoottisen, hieman itämaistyylisen meikin ja väsäilin hiuksiinikin jotakin poikkeavaa. Tuo pörröletti on tehty niin, että hiukset on laitettu ensin normaalisti ponihännälle, minkä jälkeen ponnari on jaettu kolmeen osaan. Jokainen osi0 on tupeerattu (nyt iso rasti seinään, sillä tupeeraan hiuksiani keskimäärin kerran vuodessa) kevyesti ja letitetty sitten normaaliin tapaan. Kun iso letti on saatu letitettyä loppuun, se on “kiinnitetty” lakalla ja ponnarilla.

Kodin Ykkösessä, joka muuten avattiin jälleen pitkän odotuksen jälkeen tänään Kaisaniemeen, saimme kierrellä mielemme mukaan ympäriinsä. Siinä, missä toimittajat tekivät muistiinpanoja tärkeistä asioita, minä ja Jonna keskityimme bongailemaan ja kuvaamaan kaikkea ihanaa. Vanhana säkkituolifanina harkitsen vakavasti jälleen sellaisen hankkimista, sillä missään muussa istuimessa ei ole niin hyvä pelikarma kuin säkkituolissa. Uskokaa pois! Myös eräs jättimäinen kristallikruunu jäi kummittelemaan mieleeni.

Äh, tahtoisin seinäni täyteen värikkäitä tauluja heti paikalla! Varastossa olisi useampikin taulu, mutta tähän asuntoon ei taida sopia taulusisustus. Pitää vielä miettiä asiaa ja selvittää sekin, saako seinille ylipäätään kiinnittää mitään ja jos saa, niin millä tavalla. Taidan kuitenkin ensin metsästää sen baaripöydän eilen postista haettujen baarijakkaroiden väliin. Jakkarat ostin jonkun kimppajengidiilisivuston tarjouksesta, mutta pelkään, että pöytään tulee uppoamaan pieni omaisuus.

Mitä mieltä muuten olette, onko tällaisissa kilometripostauksissa mitään järkeä vai jatkanko postausten pilkkomista esimerkiksi niin, että tämä asu olisi postattu erikseen ja sisustuskierros erikseen? Älkääkä nyt pelästykö tästä, sillä en todellakaan enää aio palata postausten lopussa oleviin väkinäisiin kysymyksiin! Tämä on poikkeustapaus. :)