Tiedättekö ne päivät, kun mikään ei oikein suju? Nukuin viime yönä noin 15 tuntia, minkä jälkeen kellä tahansa pitäisi olla energiaa saada jotakin järkevää aikaiseksi, mutta olen silti ollut koko päivän sekaisin ja jotenkin jumissa. Pienten kämmien täyttämän lauantain kruunasi se, kun hetki sitten saavuin juna-asemalla juuri ajoissa näkemään, kun juna lähti asemalta ilman minua. Se siitä kotimatkasta sitten, mennään myöhemmin.

Kuvituksena vilkaisu allekirjoittaneen päivitettyyn hiustyyliin. Pelastusoperaatiosta tulee erillinen postaus ensi viikon puolella, mutta kuten kuvasta jo näkee, lopputuloksena oli tummanruskeaa vaaleammilla raidoilla. Nyt koetan vakuuttaa itselleni, etten tarvitse tuollaisia jättikiharoita loihtivaa kiharrinta. En tarvitse.:)