Olin lupautunut lähtemään tännän torille hyvissä ajoin aamulla, joten aamulenkkini muuttui päivälenkiksi. No näin pieni muutos landerutiineihin sekoittaa minut täysin, mutta alan jo hiljalleen olla normaali. Paitsi että olin aamulla hieman pahalla tuulella, kun eräs nimeämätön kissa valvotti minua vetämällä hirveää rallia ympäriä taloan neljältä aamuyöllä. Rakas, onko pakko?!

Vastahakoisesti vaihdoin siis isot villasukat ballerinoihin ja ajelin hakemaan mummoni metsän keskeltä hänen kotoaan ja lähdimme Urjalaan metsästämään puolukoita. Samalla tulimme käyneiksi pankissa ja Kelassa, mutta aamupäivän kohokohta kyllä oli ehdottomasti torituotteiden ihastelu ja vertailu kirpsakassa syysilmassa. Olen kerran koettanut käydä Jyväskylässäkin torilla, mutta ei siinä vaan ollut samaa maalaisfiilistä kuin täällä. Torikierroksen jälkeen kävimme vielä syömässä, ettei minun tarvitsisi kokkailla tänään. Ihan kuin en kuitenkin kokkailisi! Pakasin on täynnä marjoja, aion keittää mehua, hillota ja tehdä kaikkea hullua, mitä Jyväskylässä ei voi pakastelokeron pienuuden vuoksi tehdä.;)

Kotona minua odottikin eräs varsin innokas karvaherra, jonka hinkui ulos. Kävimme sitten pelokkaan, mutta uteliaan sisäkissan kanssa hieman terassilla nuuskimassa syysilmaa, mutta hetken hurmoksen jälkeen piti juosta jo vauhdilla takaisin sisälle. Niin jännittävää, mutta samalla niin pelottavaa tuo ulkoilu.

Toripäivän vaatetuksena minulla oli hyvinkin mielikuvituksellinen yhdistelmä farkkuja ja neuletta. Ette varmasti osanneet arvata?;) Aikamoisen tylsät releet, mutta eipä täällä oikein jaksa panostaa. Edes asukuviin, kuten huomaatte. Täällä jotenkin keskittyy enemmän siihen, miltä tuntuu kuin miltä näyttää. Paluu kunnon asukuviin tapahtuu siis ensi viikolla. Tänään en olisi edes kuvannut itseäni, ellen olisi halunnut näyttää teille korvissani killuvia “herkkusieniä”.

korvikset – Fabriikki (saatu)

neule – H&M

farkut – H&M

kengät – Seppälä

Huomenna olisi sitten edessä visiitti Tampereelle. Suunnitelmissa olisi hyvää ruokaa hyvässä seurassa. Kun tältä torireissultanikaan en kehdannut räpsiä kuvia, niin tuskin niitä huomiseltakaan tulee. Voisiko joku lahjoittaa minulle ripauksen rohkeutta, jotta en pitäisi julkisella paikalla kuvailua maailman noloimpana asian? Kiitos. Loppuun vielä video, jotta tässä postauksessa olisi edes yksi pointti.