Nyt ollaan päästy viime perjantai jo melkein loppuun. Joku bloggaaja oli kuulemma nillittänyt, että toiset bloggaavat monta kertaa päivässä vain pitääkseen mainostajat tyytyväisenä. Minä sain sitten tiedustelusähköpostin, että postaanko siksi usein. Joo, kyllä vaan! Olisihan tämä postaus, tämä päivänasupostaus, tämä rentoutumispostaus, tämä kakkuohjepostaus ja se huominen kahvipaahtimovisiittipostaus kannattanut ehdottomasti niputtaa yhdeksi postaukseksi, jossa olisi ollut n. 300 kuvaa ja tekstiä sen verran, että sitä olisi lukenut kolme tuntia. Postauksen lopussa kaikki viisi pointtia olisivat jääneet epäselviksi, kukaan ei olisi enää muistanut, mitä ajatuksia postaus herätti ja mitä sitä pitikään kommentoida. Lolled!:D

Mutta niin, lettukestipostaus tulee nyt omana juttunaan ja huomenna vielä se vierailuvinkkipostaus kahvi- ja tee rakastajille. Minä ja Mauno lähdettiin siis perjantaina Tampereelle. Sen kahvipaahtimoreissun jälkeen tuli käytyä yllättäen Sokoksella salaatilla. Sinne oli ilmestynyt kebabsalaattia ja pakkohan sitä oli maistaa. Oli se melkein yhtä hyvää kuin se ainainen kinkku-mozzarellasalaattini. Kaikki maistuu hyvältä, kun on kyse Sokkarin salaateista. Harvassa paikassa saa täytettyä kahden ihmisen massut alle kympillä ja vielä hyvällä ruualla. Jos asuisin vielä Tampereella, koettaisin ehdottomasti saada Sokoksen alakerrasta sponsoria itselleni.;)

Palasimme sitten Ideaparkin kautta Manulle, jossa maisteltiinkin heti paahtimo-ostoksia. Ostimme molemmat kookoskahvia ja se saikin makutestissä ison peukun. Samoin Alkon tuliaiset. Tuo korkki tosin taisi olla Manun isukille hieman mysteeri, kun ei tuollaista mollukkaa kuulemma ole voitu mitenkää survoa tuonne pulloon.

Jotta en olisi ollut ainut kesseli talossa, paikalla oli myös Manun koira Tiuku aka Tuusku alias oravannahkakauppias. (Älkää kysykö!:D) Kun koko porukka oli saatu kasaan, alettiin keittiössä kokkailla herkkuja. Mm. eilinen mutakakku valmistui minun ja Tiukun kuolatessa lattialla. Terkkuja muuten äidilleni, joka ehdotti näitä lettukestejä juuri perjantaille, koska se oli ainut päivä, joka hänelle töiden puolesta sopi. Äiti teki nimittäin meille sitten varsin “reilusti” oharit.

Jossakin vaiheessa iltaan siirryimme ulos paistamaan muurikkalettuja. Täytteinä oli tuoreita mansikoita viipaleina, kermavaahtoa sekä pehmoeläinkarkkeja. Nuo karkit ovat ihan parhaita kermavaahtoon dipattuina, kokeilkaa ihmeessä!<3

Eikö olekin tuossa alimmassa lettukuvassa mansikalla selkeästi hämmentyneet kasvot?:D Söpöä. Ai niin ja tämä riehakas ilta, jonka kuvamateriaalien perusteella vietin Manun vanhempien luona vain koira seuranani, päättyi siihen, että lauloin jälleen kerran kotikaraokea sydämeni kyllyydestä. Voi kökkis. Tuo kuvan saatte nähdä vain siksi, että tässä blogissa pysyy huumori hengissä. Mutta tulipahan syötyä, juotua, naurettua ja laulettua monen vuoden edestä. Aivan huippu ilta siis aivan huipussa seurassa! KIITOS RAKKAAT.:)