Takana on nyt viimeinen päivä maalla ja olo on kieltämättä hieman haikea. Minun osaltani lomailu alkaa olla ohi, sillä nyt alkaa loppukuun pyöritys. Viikonloppuna lähden Helsinkiin lepuuttamaan aivosolujani Sallan ja Jonnan seuraan, seuraavalla viikolla taas lähden pienelle matkalle ihan toiseen maahan. Siitä kerron enemmän lähempänä. Sen jälkeen sisustan kämppäni jälleen asuttavaksi ja alan valmistautua syyskuun tutorointiin ja opiskeluun. Ja ennen kuin kysytte, niin kyllä, ne opiskelupostaukset ovat työn alla.:)

nomination norsu

Kumma kyllä, fiilikseni syksyn suhteen eivät ole juurikaan negatiiviset. Oikeastaan odotan jo vähän innolla opiskelun jatkamista, sillä olen täynnä energiaa ja tarmoa. Asiaan vaikuttaa tietysti myös se, että näen muutamaa kaveriani enemmän kuin kesän aikana. Hyviä kavereita kun ei ole koskaan liikaa ympärillä!<3

Kuten olen jo aiemminkin todennut, myös pukeutumisen kannalta odottelen syksyä. Tiedän kyllä, että kaapissani odottelee muutama pari korjattavia syyssaapikkaita, jotka pitäisi huoltaa ennen käyttöä. Vaikka rahaa uppoaa taas, olen silti tyytyväinen, että pääset käyttämään kivoja vaatteita ja kenkiä näiden hellerättien ja lipsukkaiden sijaan.

norsukillutin

Kuvissa esiintyy pikkuinen norsu, jonka ostin eilen Ideaparkista. Se tulee olemaan osa Nomination-rannekoruani, jonka sain joululahjaksi. Alkuunhan en lämmennyt korulle juuri yhtään, vaan pidin ranteessani pelkästään kullanväristä ranneketta ihan sellaisenaan eli ilman lisäpaloja. Nyt sain kuitenkin inspiraation kerätä nimeni ympärille myös hopeanvärisen rannekkeen.

Ajattelin ennen, että erilaisista paloista koottu koru näyttää pelkästään hassulta, mutta jos se on täynnä paloja, joilla kaikilla on erityinen merkitys, koruhan kuvaa lopulta omistajaansa. Silloin ei voi väliä, näyttääkö koru hassulta vai ei. Kerään nyt siis itselleni överirannekorun, jolla tulee olemaan hurjasti tunnearvoa. Samalla taisin ratkaista tuttujen ja sukulaisten lahjaongelmat suhteeni, paloja kun myydään lähes kaikkialla eikä hinta huimaa päätä.:) Nimikirjainteni lisäksi omistan siis nyt myös söpön norsukilluttimen. Kyllä se koru siitä kasvaa, hitaasti ja varmasti.