Limettiraukkautta ihmeteltiin täällä jo aiemminkin, mutta palaan vielä asiaan. Tämä on jo hieman vanhempi teksti, koska ekoviikot siirsivät muita tekstejä tulevaisuuteen. normaalistihan julkaisen nämä Keskisuomalaisen juttuni heti sen lauantain jälkeen, kun  ne on lehdessä nähty. Välillä aikataulu pettää ja nyt kävi näin. Onneksi jutun tuoreus säilyy parikin viikkoa.;)

Tämäkin artikkeli käsittelee siis ihastumistani erääseen ihanaan väriin ja nyt tiedän, etten ole yksin limeihastukseni kanssa. Katsokaa nyt tuota jumalaista maksimekkoakin, jonka löysin netistä. Aiheuttaahan se teilläkin pienen rytmihäiriön? Olen melkein hilkulla lähteä etsimään sitä itselleni, mutta hillitsen himoni toistaiseksi.

lime maksimekko

“Suinpäin suhteeseen

Olen jälleen korviani myöten ihastunut. Ajatukseni pyörivät vain yhden asian ympärillä enkä saa sitä mielestäni. Oikeastaan en haluakaan saada. Olen nimittäin viehättynyt uudesta väristä.

Koin vähän aikaa sitten keveän ihastumisen tummansiniseen väriin, mutta nyt rysähti kunnolla. Limenvihreä on kietonut minut pauloihinsa ja ryntäsin suinpäin eBayhin tilaamaan korkokengät uudessa suosikkivärissäni. Muutaman päivän päästä tilasin myös kynsilakan samassa värissä ja täytyy tunnustaa, että korurasiastani löytyy nykyään pari limenvihreitä sulkakorvakoruja. Kaiken tämän hankin varsin pienen ajan sisään.

Tunnen piristyneeni valtavasti ja pukeutuminen tuntuu taas mielenkiintoiselta. Limenvihreä on jo värinä pirteä, mutta tunteeseen vaikuttaa myös uutuudenviehätys.

Aloittelen nyt kuherruskuukauden uuden suosikkivärini kanssa. Saapa nähdä, kyllästynkö uuteen kumppaniini heti ensimetreillä vai syntyykö tästä syvempikin suhde. Meni syteen tai saveen, tätä on koitettava.”

(kuva täältä)