rannekorut

Ne korut. Jotka jäivät puolitoista viikkoa sitten hämäämään minua. Joista avauduin ystävälleni keskellä yötä, koska ne vaivasivat mieltäni. Nyt ne ovat kotona.:) Sitten keksitään vielä, mitä noille valkosille helmille tehdään. Ne eivät istu tyyliini yhtään enkä jaksa tuunailla niistä mitään. No, pääasia, että niittikaunottaret on kotiutettu. Pitkän harkinnan jälkeen selvisi, että kuusi on se oikea/täydellinen määrä näitä koruja ranteeseeni, joten rannekorupaketteja piti ostaa kolme. Ah, tätä omistamisen ihanuutta!