Tällä kertaa Keskisuomalaisen palstalleni lähtikin hieman fiktiivisempi juttu. AlexanderMcQueenin jumalaisella korkokengällä kuvitettu juttu käsitteli kenkien kaipuuta kevääseen. No, kohtahan se jo onneksi tulee.:) Kuten olen jo aiemminkin todennut suosikkivuodenaikojani ovat ehdottomasti alkusyksy ja kevät. Ei siis ihme, että se ihanan kutkuttava odotus alkaa taas tuntua mahanpohjassa.

“Korkokengät talviunilla

Kenkävitriinini suunnasta kuuluu hentoja kuiskauksia. Menen lähemmäs ja painan korvani lasiseen oveen, jonka takana kauneimmat korkokenkäni seisovat täydellisissä riveissään. Lasin lävitse kuiskaus kuulostaa surulliselta huokaukselta, joten avaan oven.

Kymmenien kenkäparien huolestunut huokailu täyttää korvani. Istahdan alas ja kuuntelen, mitä rakkaani tahtovat minulle kertoa. Korkokenkäni ovat huolissaan. Kuinka satiinipinta selviää kosteista lumihiutaleista? Miten piikkikorko voi olla katkeamatta jäisellä kadulla? Entäpä mokkapinta? Sehän pelkää vettä! Huolien määrä on suunnaton.

Silitän hellästi kenkiäni. Rakkaani, nauttikaa talvesta sisällä. Olette ihastuttaneet ihmisiä syksyllä, mutta nyt ei ole teidän aikanne olla esillä. Nyt on aika levätä puisessa kaapissa lasin takana ja kerätä voimia, sillä kohta on jälleen kevät ja silloin te korkeakorkoiset, kauniit kengät pääsette jälleen ulos. Suljen lasisen oven ja kuiskaan hiljaa: ”Nyt on talviunien aika.””